Sivuja

Donald Trumpista artikkeleita ja sivustoja

Pastori J.D. Farag'in profetiapäivityksiä vuosilta 2014-20

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

”Jeesus” jota maailma rakastaa -- vääristymien oikaisua

Tässä The Berean Call'in kirjoituksessa selvitetään kuka Jeesus todella oli ja mikä Hän EI ole monissa Raamatun ulkopuolisissa lähteissä esitettynä, tai toisen käden tietona niiltä, jotka opettavat väärin Jeesuksesta Raamatussa. On olemassa käsitteellisyyksiä Jeesuksesta maailman taholta, jotka pilkkaavat Jeesuksen todellista olemusta ja saavat Hänet näyttäytymään "maailmallisten" haluamana Kristuksena, joka ei ole Kaikkivaltias Jumala. Tosiasiassa maailma vihaa raamatullista Jeesusta, mutta rakastaa "toista Jeesusta" joka sopii langenneen ihmisen muottiin. Jeesus siis eräällä tavalla inhimillistetään tavallisen "hyvän jätkän" tasolle joka teki paljon hyviä asioita ja opetti moraalista. Jeesus oli kuitenkin ihmisten silmissä pahennus joka tuli synniksi meidän tähtemme ja kyseenalaisti monet perinteet. Jeesus ei koskaan kalastellut suosiota, vaan alistui Isänsä tahtoon kärsien pilkkaa ihmisiltä, joiden vuoksi Hän kuoli ristillä. Tämän aiheellisen artikkelin suomensi: Samuel Korhonen

Lopussa artikkelin jälkeen on Korhosen lähettämä Joulusiunaus vuodelle 2011.

------------------------------------------

”Jeesus” jota maailma rakastaa
The "Jesus" the World Loves

McMahon, T.A.
December 2, 2008

Mitä sinä ajattelet Jeesuksesta? Siinä kysymys, jonka silloin tällöin olen esittänyt saadakseni uskomattomia keskusteluun Hänestä tarkoituksella todistaa. Aika tyypillinen vastaus on yleensä, että Hän oli uskonnollinen johtaja, joka teki paljon hyvää, sanoi monia hyviä asioita ja yleensä he lopettavat sen käsityksellä, että Hän oli oikein hyvä ihminen. Sitten minä voin kysyä: ”Tiesitkö, että Hän sanoi olevansa Jumala?” Neuvottomien katseiden jälkeen selitän, että Hän ei voinut olla ”oikein hyvä ihminen”. Väittäessään olevansa Jumala Hän oli joko itsepetoksessa, tai selvä huijari—s.o. ellei Hän puhunut totuutta. Useimmiten tuo ajatus, joka nostaa esiin kysymyksen vastuullisuudesta Jumalalle vie keskustelun kömpelöön loppuun. Ainakin se antaa tilaisuuden kylvää joitakin siemeniä, joiden toivon kasvavan synnintunnoksi. Useimmat tuntevat olonsa epämukavaksi kohdatessaan totuuden Jeesuksesta.

Niillä, jotka tunnustavat olevansa kristittyjä, on aika usein käsityksiä Jeesuksesta, jotka ovat aivan yhtä vääriä, kuin niillä, jotka eivät ole kristittyjä. Esimerkiksi Jehovan todistajat uskovat, että Jeesus on luotu jumala ja että Hän on myös arkkienkeli Miikael. Mormonit uskovat, että Jeesus on Lusiferin henkiveli ja että hän oli naimisissa ja että hänellä oli lapsia. Kristillisen tieteen (Christian Science) kannattajat ja kristillisen uskonnollisen tieteen (Religious Science) uskonnot uskovat, että Jeesus oli vain ihminen, jonka päälle ”kristus-voimaannuttaminen” tuli. Roomalaiskatoliset uskovat, että eukaristian leipä ja viini voidaan transsubstantiossa muuttaa kirjaimelliseksi Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi, joka sitten niellään vatsaan. Luterilaiset uskovat, että Jeesus on consubstantiossa läsnä ehtoollisen leivän ja viinin ”sisällä, kanssa ja alla”. Sellaiset epäraamatulliset käsitykset ovat pelkkä kourallinen niiden satojen joukossa, joita erilaiset kristilliset kirkkokunnat ja kultit edistävät. On kuitenkin vieläkin kauhistuttavampaa, että Jeesusta koskeva tutkimus tänä päivänä niiden keskuudessa, jotka kutsuvat itseään evankelikaaleiksi (Raamattuun uskoviksi kristityiksi!) liiankin usein paljastaa ”toisen Jeesuksen” ja ”väärän Kristuksen”. Kuinka näin voi olla?

Lähtekäämme siitä, kuinka joku tulee oikeaan tietoon Jeesuksesta Kristuksesta ja suhteeseen Hänen kanssaan. Se alkaa yksinkertaisesta evankeliumin [1] ymmärtämisestä, että Jeesus on Jumala [2], joka tuli ihmiseksi [3] pelastaakseen ihmiskunnan ikuisesta erosta Jumalasta [4], joka oli seuraus ihmisen synnistä. [5] Jeesus tyydytti Jumalan täydellisen oikeudenmukaisuuden [6] maksamalla kertakaikkiaan ihmiskunnan synnit [7] kuolemansa kautta ristillä. [8] Hänen ylösnousemuksensa kuolleista [9] varmistaa pelastuksen kaikille niille, jotka tunnustavat Jumalan edessä syntinsä [10] ja toivottomuutensa itsensä pelastamisessa [11] ja jotka armosta uskon kautta [12] hyväksyvät Kristuksen uhrin heidän puolestaan [13] ja Hänen ilmaisen ikuisen elämän lahjansa. [14] Näin ihminen tulee sovintoon Jumalan kanssa [15] ja uudestisyntyy hengellisesti. [16] Näin alkaa ihmisen suhde raamatullisen Jeesuksen Kristuksen [17] kanssa. Vaikka tuo suhde onkin yliluonnollinen siinä mielessä, että Jumala asuu jokaisessa todellisessa Kristukseen  [18], se siitä huolimatta edistyy, kuten jokainen hyvä suhde, tulemalla tuntemaan sen henkilön, johon suhde kohdistuu.

Ensisijainen tapa, jolla suhde Jeesukseen kehittyy, on lukemalla ilmoitusta Hänestä, joka on annettu Hänen Sanassaan. Tämä on ainoa tapa saada erityistä tietoa Hänestä, joka on objektiivista ja ehdottomasti totta. Sitä paitsi Raamatun sisältö ei ole vain Pyhän Hengen innoittamaa [19], vaan tuo sama Totuuden Henki on annettu uskovalle tuon sisällön ymmärtämiseksi. [20] Kuinka sitten voivat ne, jotka tunnustavat noudattavansa Jumalan Sanaa päätyä virheellisiin käsityksiin Jeesuksesta? Valitettavasti monet saavat tietonsa Jeesuksesta Raamatun ulkopuolisista lähteistä, tai toisen käden tietona niiltä, jotka väittävät opettavansa, mitä Raamattu sanoo Herrasta.

Sen osoittamiseksi, kuinka naurettava sellaisista tietolähteistä riippuvainen suhde on, ajattele, mitä voisi tapahtua miehelle ja vaimolle, jotka yrittävät muodostaa läheisen suhteen toisiinsa luottamalla näkemyksiin toisilta ihmisiltä, jotka sanovat tuntevansa heidät. Se on varma resepti epäonnistumiselle; silti kristityt usein juoksevat epäraamatullisille lähteille saadakseen tietonsa Jeesuksesta.

Kirjan, The Shack (TBC Q&A, 8/08, suomeksi nimellä Autiotalo, Päivä Oy 2010), hämmästyttävä suosio evankelikaalien keskuudessa on vain viimeisin esimerkki siitä, kun joku kuvaa Jeesusta, joka on vieras Raamatulle ja pahempikin. Mitä kirjailija ajattelee Jeesuksesta? Hän luonnehtii Häntä tavalla, joka ehkä saa muutamat tuntemaan olonsa mukavaksi Hänen kanssaan; silti kirjan, The Shack, Jeesus on selvästi väärä Kristus. Hän on ”hyvä poika”, joka haluaa korjata asioita ja ”nauttii ruuanlaitosta ja puutarhan hoidosta”. Hän nauraa karkeille vitseille, on hiukan kömpelö typerys, harrastaa taimenen kalastusta jahdaten yhtä juostessaan veden päällä, veistää arkun pienen tytön ruumiille ja nauttii suutelemisesta, halaamisesta ja nauramisesta kahden muun ”Kolminaisuuden” jäsenen kanssa. Kirja on täynnä vuoropuhelua Jumalan hahmoilta Isä (kuvattu ylipainoisena afro-amerikkalaisena naisena), Pyhä Henki (siro aasialainen nainen) ja Jeesus. Kaikki kolme puhuvat ”Jumalan oraakkeleina” antaen oivalluksia ja selityksiä, joita ei löydy Raamatusta eivätkä ole yhdenmukaisia sen kanssa. Jotkut innokkaat lukijat sanovat, että sanat ja vuorovaikutukset Jumaluuden kanssa ovat lohduttaneet heitä, vastanneet vaikeisiin heidän uskoaan koskeviin kysymyksiin ja saaneet Herran persoonan näyttämään heistä sitäkin todellisemmalta.

Todellisuudessa kirjailija on omasta mielikuvituksestaan pannut omia sanojaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen suuhun, jotka sitten suuret joukot käsittävät lausumina: ”näin sanoo Herra.” Tämä ei ole vain väärä toisen käden lähde, vaan vähintäänkin väärän profetian röyhkeyttä ja pahimmillaan rienausta ja idolatriaa. Se on ihminen, joka tekee Jumalan omaksi langenneeksi kuvakseen.

Vielä vaikuttavampi evankelikaalien keskuudessa, kuin The Shack, on Mel Gibson'in filmi, The Passion of the Christ, josta tuli valtava kassamenestys - kiitos siitä pääasiassa evenkelikaalien tuelle. Se on nyt saatavana ”lopullisena DVD-painoksena” ja siinä on niitä varten, jotka haluavat filmin katolisen teologian selityksen, keskustelu, johon osallistuvat ohjaaja Mel Gibson yhdessä katolisen uskonpuolustajan kanssa ja kaksi katolista pappia, jotka olivat filmin teologisia konsultteja. Elokuvassa on väärä evankeliumi, väärä Kristus ja se on täynnä muka raamatullisia kohtauksia Gibson'in ja erään mystisiin hallusinaatioihin taipuvaisen katolisen nunnan mielistä (Ks. kirja Showtime for the Sheep?). Silti evankelikaaliset seurakunnat käyttävät sitä jatkuvasti ja laajalti varsinkin paaston aikana ja pääsiäisviikolla.

Vastaukseksi kysymykseen ”mitä sinä ajattelet Jeesuksesta?” miljoonat filmin nähneet uskovat nyt erheellisesti, että Saatana kohtasi Hänet Getsemanen puutarhassa; Hänen vangitsijansa heittivät Hänet sillalta ja Hän riippui ketjusta; Hänen kuvansa vangittiin erään Veronica nimisen naisen huntuun; Hänen ristinsä alkaessa kaatua, se levitoi estäen Häntä iskeytymässä maahan ja mikä on pahimmin ristiriidassa evankeliumin kanssa, että Hänen kärsimänsä armoton ruoskinta oli se, joka maksoi ihmiskunnan synnit.

Nämä ovat vain joitakin niistä epäraamatullisista kuvista, joita maailma ja monet seurakunnassa ovat lisänneet käsitykseensä Jeesuksesta. Elokuvat ovat tänä päivänä pinnallisen tiedon ja väärän tiedon suosituin levittämisen muoto. Filmit Jeesuksesta ja Jumalasta ovat panneet virheellisiä käsityksiä heistä massojen mieliin ja sydämiin: Jesus Christ Superstar; The Last Temptation of Christ; Bruce Almighty; The Da Vinci Code; Judas; Oh, God! Book II; Jesus of Nazareth, vain muutamia mainitakseni.

Entä ”raamatullisesti tarkemmat” raamattuelokuvat—esimerkiksi ne, jotka ottavat sanat suoraan Raamatusta? Kun näyttelijä esittää Jeesusta, joka sanoo vain ne Jeesuksen sanat, jotka löytyvät Raamatusta, niin tekeekö se kuvauksen tarkemmaksi? Tarkemmaksi kuin mikä? Näyttääkö näyttelijä Jeesukselta, tai puhuu kuin Jeesus, tai heijastaako hän Jeesuksen jumalallista käytöstä? Vieläkin kriittisemmin, voiko hän tarkasti jäljitellä maailmankaikkeuden Luojaa, sitä Yhtä, josta kaikki saa alkunsa? Vaikka voisikin, mikä on mahdotonta, niin se silti olisi jäljittelyä! Sitäpaitsi hän jättää miljoonille, uskovat mukaanlukien, kuvan väärästä ”Kristuksesta”.

Jotkut sellaiset elokuvat ovat vilpittömiä yrityksiä välittää Raamatun sisältöä ja kertomuksia visuaalisen median kautta. Vaikka ovatkin vilpittömiä, niin mitä tulee totuuteen, ne on tuomittu epäonnistumaan. Miksi? Edellä sanotun lisäksi Raamattu on Jumalan objektiivinen ilmoitus, joka on annettu sanoissa. Kaikki yritykset siirtää noita sanoja visuaalisesti hylkäävät objektiivisen ilmoituksen subjektiivisen tulkinnan hyväksi. Ota esimerkiksi jokin raamatunkohta ja anna viiden ihmisen kertoa, mitä he ymmärtävät tuolla jakeella perustuen kontekstiin, kieliopilliseen rakenteeseen ja sanojen normaaliin merkitykseen. Useimmiten tulkinnat ovat aika samanlaisia. Jos yksi viidestä päätyisi johonkin hyvin erilaiseen, niin se voitaisiin oikaista yksinkertaisesti tarkistamalla se objektiivisesti suhteessa kontekstiin, kielioppiin ja kohdan sanojen hyväksyttyihin määritelmiin. Toisaalta, entä jos viiden taiteilijan tulisi siirtää sanoma visuaalisesti? Tuloksena olisi viisi hyvin subjektiivista ja aika erilaista tulkintaa. Vaikka vain yksi taiteilija siirtäisi visuaalisesti jakeen ja neljä ihmistä yrittäisi tulkita kuvaa, niin meillä todennäköisesti olisi neljä erilaista näkemystä, koska tällä välineellä ei ole objektiivisia sanoihin verrattavia kriteerejä. Käsitätkö ”kuvan” tässä? Kuvakieli ei ole tapa välittää objektiivista totuutta.

Jumala ei piirtänyt kuvia tauluihin, jotka antoi Moosekselle. Hänen jatkuva käskynsä hänelle ja muille profeetoillensa oli kirjoittaa ylös Hänen ohjeensa. Visuaalinen kuvakieli oli pakanallisen palvonnan ytimessä, jota käyttivät ihmiset, joiden elämä keskittyi epäjumalien ympärille—ja tärkein oheistuote oli hillitön taikausko. Sama päti keskiajan roomalaiskatoliseen ja ortodoksiseen kirkkoon, jotka syöttivät kannattajilleen kuvia, ennemmin kuin opettivat heitä lukemaan ja kirjoittamaan (kuten juutalaiset olivat tehneet menestyksellä Aabrahamin ajasta saakka). Vielä tänä päivänä taikausko jatkuvasti rehottaa noissa visuaalisesti suuntautuneissa uskonnollisissa systeemeissä.

Mistä maailma saa käsityksensä Jeesuksesta? Useimmat ei-kristityt tietävät vain sen, mitä ovat poimineet lähteistä, joita pitävät kristillisinä, vaikka sisältö harvoin on raamatullista. Yli miljardilla muslimilla esimerkiksi on Jeesuksesta käsitys, jonka Muhammed kokosi kyseenalaisilta kristityiltä. Koraani sanoo, että Isa (Jeesus) ei ole Jumalan Poika, koska Allahilla ei ole poikaa. Isan syntymä tapahtui palmun alla ja vielä ollessaan vauva hän huusi kehdostaan palvelevansa Allahia, joka oli antanut hänelle ilmoituksen ja tehnyt hänet profeetaksi. Hän ei kuollut ristillä; joku otti hänen paikkansa—kaikki tämä vastoin Raamattua.

Monet juutalaiset panevat painoa väitetyille talmudilaisille tarinoille, jotka ovat vastoin evankeliumien selostuksia. Heille on opetettu, että Jeesus oli avioton lapsi, joka syntyi huoralle ja lurjukselle. Julistaen olevansa Messias hän suoritti parantamisia noituuden avulla ja siksi kivitettiin ja sitten ripustettiin puuhun noituudestaan ja pilkkaamisestaan, koska väitti olevansa Jumalan Poika.

Hindut ovat lisänneet Jeesuksen yhtenä avatar'ina, eli jumalana, 330 miljoonan jumalan joukkoon. Kaikki heidän gurunsa, jotka ovat tulleet suosituiksi lännessä—Maharishi Mahesh Yogi'sta Rajneesh'iin—saarnaavat omaa ”Jeesustaan”. Buddhistit, kuten 14. Dalai Lama, pitävät Jeesusta bodhisattva'na, eli valaistuna jumalana uudelleen ihmiskunnan palvelukseen inkarnoituneiden jumalien suurten joukkojen keskuudessa.

On uskomatonta, että em. virheellisiä käsityksiä Jeesuksesta edistetään tunnustavassa kristikunnassa suositulla käytännöllä Esiintulevan Kirkon yhteisöjen keskuudessa. Jotkut kutsuvat maailmanuskontojen kannattajia ”keskusteluun” oppiakseen enemmän Jeesuksesta, joka on hyväksyttävä kaikkien uskontojen—tai ei minkään uskonnon ihmisille. Yleinen esiintulevista yhteisöistä kuultu hokema on: ”Me rakastamme Jeesusta, mutta emme Hänen kirkkoaan.” Tietysti, koska seurakunta on tehnyt kompromisseja maailman kanssa, siinä ei ole paljon rakastettavaa. Silti on murheellista monien kohdalla, ettei se ole raamatullinen Jeesus, jota he rakastavat, eikä raamatullinen seurakunta, jota he kannattavat. Jotkut ovat sen harhaluulon vallassa, että Jeesuksen kunnioitus on kasvamassa kulttuurissamme. Näin ei ole koskaan ollut, mitä tulee Raamatun ilmoittamaan Jeesukseen.

On vaikeaa jokaiselle, jolla on henkilökohtainen läheinen suhde Jeesuksen Kristuksen kanssa, hyväksyä, että maailma vihaa Häntä, tätä Ainoaa, jota me rakastamme niin paljon. Se oli vaikeaa minulle ja edelleen kamppailen sen kanssa. Kuinka kukaan voisi hyljätä sen Ainoan, joka rakastaa meitä enemmän, kuin koskaan voimme käsittää ja jonka uhri luomiensa puolesta on niin ihmeellisen käsittämätön? Sellainen viha on usein naamioitua ja kehittyy asteittain ja varkain. Se näkyy Saatanan strategiassa, joka alkoi sanoilla: ”Onko Jumala todellakin sanonut...?” Hänen vuoropuhelunsa Eevan kanssa tarjosi kypsän tilaisuuden kumota totuus Jumalasta ja Hänen käskystään. Eeva nieli vastustajan Jumalan luonteen valehtelevan muuttamisen ja hänen tottelemattomuuden seurauksen kieltämisensä. Hänen jälkeläisensä kautta aikojen ovat tehneet samoin.

Kuitenkin tuo todellisuus alentuvaisuudeksi ja pilkaksi naamioituna sai minut melkein epätoivoiseksi arvioidessani tiettyä Fox TV'n The Family Guy -jaksoa. Ohjelma (saman verkoston esittämänä, joka loi ”Fox Faith'in” markkinoimaan elokuvia kristityille perheille) käsitti Jeesus-hahmon, joka jätti taivaan päästäkseen pois ”pikkutarkan, määräilevän isänsä” luota; joka todistaa ”jumaluutensa” muuttamalla aterioita jäätelöksi sunnuntaisin ja suurentamalla naisten rintoja; joka kävelee veden päällä noutaakseen viiden dollarin setelin; joka esiintyy Jay Leno'n ja MTV:n palkinto-show'ssa; joka menee Hollywood'iin, juopuu juhlissa ja päätyy putkaan ja joka tulee johtopäätökseen, ettei olekaan vielä riittävän kypsä auttamaan maailmaa. Etsin välittömästi protesteja kristikunnasta tätä Fox TV:n huippuluokiteltua ohjelmaa vastaan. Ei löytynyt raivon huutoja eikä myöskään itkua niiden vuoksi, jotka rienasivat ja ivasivat sitä Ainoaa, joka voisi pelastaa heidät. Jotkut kristityt tarjosivat vaivautuneita järkeilyjä, että Jeesuksella varmasti täytyy olla huumorin tajua. Tämä on se Jeesus, jonka maailma haluaa.

Mieleni kiiti Getsemanen puutarhaan ajatellen Vapahtajaamme polvillaan rukouksessa Isän edessä, jossa Hän hikoili tuskassaan ikäänkuin suuria veripisaroita. Hän tulisi synniksi meidän tähtemme. Luojamme ottaisi syntimme päällensä ja kokisi jokaiselle sielulle kuuluvan ikuisen rangaistuksen. Vaikka Hän tulisi voittamaan maksaessaan ihmiskunnan synneistä, niin siitä huolimatta Hän huusi Isää, että jos vain olisi jokin muu mahdollisuus pelastaa ihmiskunta, sallimaan tämän eron maljan mennä ohi. Muuta mahdollisuutta ei kuitenkaan ollut.

Ajattelin Kunnian Kuningasta riippumassa ristillä Golgatan mäellä pilkkaajat ympärillään. Silti Hän kuoli heidän puolestaan—ja niiden jotka edelleen Häntä pilkkaavat.

Rukoile, että me, jotka todella tunnemme Hänet, emme ajautuisi pois Hänen luotaan ”toisen Jeesuksen” vuoksi, maailman, oman lihamme, tai paholaisen esiin loihtiman. Rukoile myös, että Herra tekisi meidät kykeneviksi heijastamaan Kristuksen todellista luonnetta sanoissamme ja teoissamme; että Hän auttaisi meitä osoittamaan maailmalle todellista Jeesusta, joka, vaikka oli Jumala, tuli ihmisen kaltaiseksi, jota käsiteltiin, kuin Hän olisi ollut itse synti ja joka tyydytti Jumalan jumalallisen oikeudenmukaisuuden kuolemalla ristillä siten hankkien pelastuksen koko ihmiskunnalle.  TBC


Viitteet
1. Romans 1:16
2. John 10:30-33
3. 1 Timothy 2:5
4. John 14:6, John 3:16-17
5. Isaiah 59:2
6. 1 John 2:2
7. Hebrews 10:10-12
8. Hebrews 12:2
9. Romans 1:3-4
10. 2 Corinthians 7:10
11. Romans 5:6
12. Ephesians 2:8
13. John 3:15
14. Romans 5:18
15. John 3:3
16. Galatians 2:20; 1 Peter 1:23
17. Colossians 1:27
18. 1 Corinthians 6:19
19. 2 Timothy 3:16-17
20. John 16:13



Joulusiunaus

Saarnaajan kirja tekee selväksi, että lopussa kaikki tämän maailman asiat ovat turhuutta. Vaikka sinulla olisi kaikki rahat ja aineellinen omaisuus, mitä ikinä voisit haluta – se kaikki silti on turhuutta. Lopussa kaikki millä on väliä, on Herran pelko ja Hänen käskyjensä pitäminen – sillä Jumala tuo kaikki tuomiolle (Saarn. 12:13-14). Siis kun Joulu lähestyy, niin muistakaamme, että tämän maailman lahjat ovat pohjimmiltaan vain turhuutta, mutta se, mikä Joulussa on tärkeää, on Kristus – Jumalan lahja meille. Jumalan Pojassa ei ole lainkaan tuomiota ja Jumalan Pojan, Jeesuksen, kautta meillä on välähdys Jumalan rakkauden syvyydestä meitä kohtaan. Kun ajattelemme Jeesusta, Jumalan luonteen täsmällistä kuvaa (Hepr. 1:3) ja alamme tutkia Jumalan rakkauden pituutta, korkeutta ja syvyyttä, niin eikö se salpaakin hengityksemme? Rukoilkaamme siis tänä Joulun aikana ja läpi tulevan vuoden, että Kristuksen ruumiina käsittäisimme Jumalan rakkauden, joka ylittää kaiken ymmärryksen, niin että voisimme täyttyä kaikella Jumalan täyteydellä. (Ef. 3:14-21). Meillä on kyllä paljon aihetta olla kiitollisia tänä Jouluna, mutta sillä ei ole mitään tekemistä tämän maailman lahjojen kanssa – mitä ne lahjat sitten ovatkin. Täyttäköön Herramme ja Vapahtajamme sydämesi ja kotisi Hänen rakkaudellaan ja rauhallaan tänä Jouluna ja läpi tulevan vuoden. Minulla ei ole suurempaa lahjaa antaa sinulle tänä Jouluna – hopeaa ja kultaa minulla ei ole; mutta sitä, mitä minulla on, minä annan sinulle: tiedon, että Jumala rakastaa sinua ja todistuksen Hänen lahjastaan sinulle – Hänen Poikansa ja Vapahtajan Kristuksen Jeesuksen

THE ONLY REASON FOR THE SEASON!


Bileamin Aasi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti