-----------------------------------------
Onko paavi vaarassa?
Is the Pope in Jeopardy?
Written by Richard Bennett
Saturday, 04 August 2012 10:45
Dear Friend,
Benedictus XVI:n paavillisen hallinnon aika on loppumassa. Nyt päivän kallistuessa iltaan synkkä haamu on ilmestynyt suuren rahaskandaalin muodossa ravistellen Vatikaanin pankkia. Paavia ei näytä kiinnostavan sellaisten kysymysten käsitteleminen. Ehkä syystäkin, sillä ei kovinkaan kaukaisessa menneisyydessä Johannes Paavali I kuoli äkkiä, kun yritti katsoa silloisiin skandaaleihin Banco Ambrosiano'ssa. Kerrotaan, että Benedictus XVI on vetäytynyt kirjastoonsa. Onko hän siellä turvassa valtataisteluilta ja ehkä tappavilta juonitteluilta, jotka ympäröivät hänet? Sielläkö hän käsittelee totuudellisesti niitä petoksia, joihin hän kardinaali Ratzinger'ina ja nyt myös paavina on syyllistynyt? Näitä tekijöitä käsitellään artikkelissamme otsikolla ”Onko paavi vaarassa?” Pyydän sinua tutkimaan artikkelia ja lähettämään sitä toisille. Kiitos.
Sinun Kristuksessa Jeesuksessa ja Hänen evankeliuminsa puolesta,
Richard Bennett
Onko paavi vaarassa?
By Richard Bennett
Keskellä kuvia sairaannäköisestä paavista, uutisia voimakkaasta valtataistelusta Vatikaanin sisällä on vuotanut julkisuuteen. Vakavat vaikeudet paljastavat jatkuvan taloudellisen korruption keskellä armotonta valtataistelua. Nämä viimeiset paljastukset Vatikaanin Pankin asioista eivät ole hätkähdyttäviä, koska paavinvallalla on pitkä, pitkä taloudellisten skandaalien historia. Nykyinen skandaali raportoitiin lehdessä, The Australian, 18.6.2012:
“Viimeisimmässä skandaalissa, joka tulee ympäröimään paavin, eräs kirkonmies on varoittanut, että 'aikapommi' on räjähtämässä mafian rahan vuoksi, jota väitetään sijoitetun Vatikaanin pankkiin. Syyttäjät tutkivat väitteitä, että sisilialainen mafiajohtaja pesi rahaa IOR:n (Institute for Religious Works) kautta, jolla nimellä pankki virallisesti tunnetaan. Juttu seuraa paavin entisen hovimestarin pidätystä ja Vatikaanin korruptiota, hyvävelisysteemiä ja valtataistelua paljastavien tiedostojen vuotamista paavin seitsenvuotisen valtakauden pahimmassa kriisissä.” [1]Monet katolisessa hierarkiassa ymmärtävät skandaalin vakavuuden, mitä tulee inhimilliseen elämään. Esim. Financial Times huomautti:
“Kolme viikkoa sen jälkeen, kun hänet oli erotettu Vatikaanin pankin presidenttinä ja kirjoittamansa salainen kansio nyt italialaisten tutkijoiden käsissä, Ettore Gotti Tedeschi'n sanotaan pelkäävän henkensä puolesta … Veteraanitarkkailija ja herra Gotti Tedeschi'n ystävä vahvisti raportit, että hän pelkää henkensä puolesta – eikä syyttä, tämä henkilö sanoi, ottaen huomioon pankin synkän historian ja Roberto Calvi'n, Banco Ambrosiano'n entisen puheenjohtajan mysteerisen kuoleman 30 vuotta sitten, pankin, jonka IOR osittain omisti ja joka romahti petollisen konkurssin seurauksena. Herra Calvi – ns. 'Jumalan pankkiiri' – löydettiin riippumassa Blackfriars -sillasta Lontoossa Mafian oletettuna uhrina.” [2]Tapahtumassa olevaa tosielämän draamaa on kutsuttu räjähtämäisillään olevaksi aikapommiksi. On kuitenkin raportoitu, että paavi ei näytä olevan kykenevä kohtaamaan kriisiä – mielipide, jonka viimeaikaiset hänestä otetut valokuvat vahvistavat.
“Tunnelma Vatikaanissa on apokalyptinen. Paavi Benedictus XVI näyttää väsyneeltä ja sekä kykenemättömältä että haluttomalta tarttumaan ohjaksiin keskellä raivokasta valtataistelua ja skandaalia. Samalla kun sisäpiiriläiset kamppailevat vallasta ja spekuloivat hänen seuraajastaan, Joseph Ratzinger on vetäytynyt keskittymään yhä epäselvään perintöönsä.” [3]Paavin köyhtynyt perintö
Kuvaukset Vatikaanin kaupungista ja sen paavista jättävät paljon selitettävää. Esimerkiksi:
“Tässä on joitakin otteita Reuters'in kertomuksesta: Sanokaa sitä salaliittokaupungiksi. Sanokaa sitä skandaalikaupungiksi. Sanokaa sitä vuotokaupungiksi. Näinä päivinä pyhä kaupunki on ollut uutisissa kaikkea muuta kuin pyhistä syistä. 'Se on täydellinen sotku', sanoi eräs korkea-arvoinen Vatikaanin virkamies, joka puhui nimettömänä, kuten kaikki muutkin.” [4]Kesäkuun 5. päivänä 2012 UK Telegraph raportoi, että:
“Kardinaali Tarcisio Bertone, Vatikaanin ulkoministeri ja paavin oikea käsi, sanoi, että raskauttavien asiakirjojen varkaus ja vuotaminen tunnistamattomien ilmiantajien toimesta näytti olevan osa määrätietoista kampanjaa 85-vuotiasta paavia vastaan. …Kuka tarkasti ottaen on paperi- ja kirjevarkauden takana, jää mysteeriksi, mutta Roomassa käydään laajalle levinnyttä spekulaatiota, että ne ovat osa machiavellististä juonittelua katolisen kirkon hierarkian korkeimmilla tasoilla.” [5]Jotkut uutislähteet puhuvat salaperäisistä eri juonitteluista paavia vastaan syynä, miksi nämä onnettomuudet ovat tulleet Benedictus XVI:n päälle, samalla kun toiset ovat varmoja, että paavin pitäisi käyttää valtaansa aktiivisemmin ottamalla tilanteen valvontaansa. The Australian raportoi, että: ”... Benedictus XVI, 85, epäsuorasti tuomitsi vuodot paholaisen työnä.” [6] Paavi on siinä epäilemättä oikeassa, mutta ei ensisijaisesti syistä, joita nyt ollaan nimeämässä. Sen sijaan raamatullisesta näkökulmasta todellinen lähtökohta ja syyt paavin suruihin löytyvät muualta.
Joitakin perussyitä paavin ahdistuksiin
Perussyy paavin murheisiin on se, että vuonna 1994 hän laati katolisen kirkon katekismuksen. Ollessaan siihen aikaan kardinaali Ratzinger paavi Johannes Paavali II:n alaisuudessa Benedictus hoiti seurakunnan uskonopin prefektin (Prefect for the Congregation for the Doctrine of the Faith) virkaa. Siinä ominaisuudessa hän oli vastuussa katolisen kirkon virallisen katekismuksen (1994) valvonnasta ja julkaisemisesta. Se oli ensimmäinen yleinen katolinen katekismus lähes 500 vuoteen ja siinä on selvästi julistettu seuraava oppi, joka katolisten täytyy uskoa:
“…Rooman paavilla syystä, että hän virassaan on Kristuksen sijainen ja koko kirkon paimen, on täysi, ylin ja yleinen valta yli koko kirkon, valta, jota hän voi aina käyttää esteettä.” [7]Siten paavi Gregory VII:n väite 11. vuosisadalta, että paavi on Kristuksen sijainen, on uudestaan laajennettu vuoden 1994 katekismuksessa. Se, mitä Ratzinger on lisännyt, on vaatimus yleisestä ehdottomasta vallasta paaville. [8]
Herra Jeesus Kristus uskoi lunastettujen sielujen yleisen hoidon Pyhän Hengen jumalallisen persoonan turvasäilytykseen. Se, että Ratzingerin pitäisi vaatia Kristuksen sijaisen virkaa, on täysin absurdia ja rienaavaa. Pyhä Henki yksin on Kristuksen sijainen. Koska Kristuksen lunastustyön ja Pyhän Hengen palvelutyön välillä on suora yhteys, niin on sielunkadottava valhe uskoa Pyhän Hengen rooli Rooman paaville.
Kuitenkin Ratzinger puhui ja opetti julkisesti Pyhää Henkeä vastaan vaatiessaan, että Pyhän Hengen virka Kristuksen sijaisena on Rooman paavin virka. [9] Myös katekismuksessaan Ratzinger salli suunnattoman merkittävän lausunnon koskien Pyhän Hengen armoa. Keskeisen tärkeän lausunnon tarkat sanat ovat seuraavat:
“Kirkko vahvistaa, että uuden liiton sakramentit ovat uskoville pelastuksen kannalta välttämättömät. 'Sakramentaalinen armo' on Pyhän Hengen armo, Kristuksen antama ja oikea kullekin sakramentille.” [10]”Sakramentaalisen armon” samaistaminen Jumalan Pyhään Henkeen on virallisesti ja nimenomaisesti synti Pyhää Henkeä vastaan ja siksi sen täytyy kantaa sellaisen synnin seuraukset. Ratzinger ei vain julkaissut lausuntoa, vaan hän opetti samaa julkisesti. Esimerkiksi, kun paavi puhui maailman nuorison päivässä vuonna 2008, hän sanoi: ”Pyhä Henki on itse kristillisen elämän 'sielu', elintärkeä hengitys kristillisen vihkimyksen sakramenttien – kasteen, konfirmaation, eukaristian kautta.” [11] Siten sen sijaan, että olisi opettanut, että Jumalan pelastus annetaan suoraan yksin armosta, saadaan yksin uskon kautta ja yksin Kristuksessa, paavi virallisesti määritteli pelastuksen tulevan kiertoteitse katoliselta kirkolta kolmen paavillisen sakramentin kautta. Liittäessään näihin kolmeen paavilliseen sakramenttiin Pyhän Hengen elämän antavan armon voiman paavi on jälleen rienannut Pyhää Henkeä. Sellaisen virallisen opin seuraukset ovat väistämättömät. Pilkka Pyhää Henkeä vastaan on luonnostaan ikuinen, kadottava synti.
Kuka on tämä paavi sellaisessa myllerryksessä?
Joseph Ratzinger syntyi perinteiseen baijerilaiseen viljelijäperheeseen vuonna 1927. Neljätoistavuotiaana hän liittyi Hitler-nuorisoon kuten tuohon aikaan vaadittiin nuorilta saksalaisilta. Myöhemmin hänet kutsuttiin ilmatorjuntayksikköön Münchenissä. Sodan loppupuolella hän jätti Saksan armeijan ja häntä pidettiin vähän aikaa sotavankina liittoutuneiden toimesta vuonna 1945. Hänet vihittiin papiksi Münchenissä vuonna 1951. Myöhemmin hän vuodesta 1959 opetti Bonnin yliopistossa ja vuonna 1966 otti dogmaattisen teologian professuurin Tubingenin yliopistossa. Vuonna 1969 hän siirtyi Regensburgin yliopistoon kotimaakunnassaan Baijerissa ja yleni sen dekaaniksi ja varapresidentiksi. Maaliskuussa 1977 hänet nimitettiin Münchenin arkkipiispaksi. Sitten kesäkuussa 1977 paavi Paavali VI nimitti hänet Münchenin kardinaaliksi.
Roomassa 23 vuotta myöhemmin hänet nimitettiin uskonopin kongregaation johtajaksi. [12]
Siinä asemassa Ratzinger antoi virallisen paavillisen säädöksen nimeltä “Dominus Iesus”. [13] Sen pykälässä 16 hän vakuutti, että: ”Kristuksen pelastuksellinen mysteeri kuuluu myös kirkolle, joka on erottamattomasti yhdistetty Herraansa.” Ja: ”Herra Jeesus, ainoa Vapahtaja, ei ainoastaan vahvistanut opetuslasten yksinkertaista yhteisöä, vaan perusti Kirkon pelastuksellisena mysteerinä: hän itse on Kirkossa...” Ratzinger'in väite, että Kristuksen pelastus kuuluu kirkolle – ja on katolisessa kirkossa – on kadottava valhe.
Lisäksi Ratzinger oli jo väittänyt että: ”Vanhurskautus annetaan kasteessa, uskon sakramentissa. Se mukauttaa meidät Jumalan vanhurskauteen, joka tekee meidät sisäisesti hurskaiksi hänen armonsa voiman kautta.” [14] Sellainen käsite oletetusta sisäisestä vanhurskaudesta fyysisen sakramentin avulla on valhe. Ylösnoussut Kristus julisti: ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” [15] Usko on ehdottoman välttämätön pelastukselle; kaste on käsky, joka seuraa sitä. Siten Ratzinger'in oppi säädöksessä “Dominus Iesus”, että ”Kristuksen pelastuksellisen mysteerin täyteys” kuuluu Rooman kirkolle, oli ja on sielunkadottava valhe. Jälleen kerran hän yritti asettaa katolisen kirkon Herran Jeesuksen persoonan ja pelastustyön tilalle.
Vihdoin 78 vuoden iässä Ratzinger valittiin paaviksi. Siten huhtikuun 19. päivänä 2005 kardinaali Joseph Ratzinger'ista tuli paavi Benedictus XVI. Korkeimman Rooman paavin asemasta käsin hän jatkoi oppien säätämistä samalla vaalien oppeja, joita jo oli julkaissut katekismuksessa. Yksi näistä avainopeista on hänen väitteensä, että katolinen kirkko voi antaa anteeksi kaikenkaltaiset synnit, kuinka vakavia sitten ovatkin. Hänen säädöksensä tarkka sanoitus kuuluu: ”Ei ole olemassa rikkomusta, kuinka vakava sitten onkin, jota Kirkko ei voi antaa anteeksi.” [16] Vaikka hän edelleen väittää, että hänen Kirkkonsa voi antaa anteeksi kaikki rikkomukset, kuinka vakavia ovatkin, niin on vastattava hyvin tärkeään kysymykseen: voiko hänen Katolinen Kirkkonsa antaa anteeksi hänen oman syntinsä Pyhää Henkeä vastaan? Eli toisella tavalla kysyen: voidaanko Ratzinger'in Pyhän Hengen rienaamisen synti antaa anteeksi hänen säädöksellään, että Katolinen Kirkko voi antaa anteeksi kaikki synnit?
Ongelmat ja vaarat lisääntyvät
Vakavat ja suuret ongelmat ovat nostattaneet voimakkaan myllerryksen Vatikaanin sisällä. Monet esittävät kysymyksen: kuinka Benedictus XVI selviää hengissä? Voi olla, että hän pelkää henkensä puolesta monin tavoin. Mitä tulee korruptioon raha-asioissa, niin hänellä on epäilemättä mielessään, että paavi Johannes Paavali I oli ollut virassa vain yhden kuukauden, kun kuoli puututtuaan Vatikaanin pankin tuonaikaisiin korruptiosyytteisiin. Tutkiva reportteri, David Yallop, väittää kirjassaan, In God’s Name (Jumalan nimessä), että paavi Johannes Paavali I, Albino Luciani, tapettiin. Kirjojen ja artikkeleiden tekijät jatkavat hänen kuolemansa tutkimista. Hiljattain on esimerkiksi raportoitu, että:
”Vielä yksi kirja on kirjoitettu paavi Johannes Paavali I:n epäilyttävästä kuolemasta, tällä kertaa espanjalaisen papin, isä Jesus Lopez Saez'in toimesta. Rakentaen David Yallop'in työlle, isä Saez sanoo: 'Tarkat olosuhteet, jotka liittyivät Johannes Paavali I:n ruumiin löytämiseen, todistavat, että Vatikaani harjoitti valehtelukampanjaa.' Vatikaani kertoi valheen toisensa jälkeen: 'Valheita pienissä asioissa, valheita isoissa asioissa. Kaikilla näillä valheilla oli vain yksi tarkoitus: naamioida se tosiasia, että Albino Luciani, paavi Johannes Paavali I, salamurhattiin.” [17]Katolinen uutispalvelu Zenit raportoi Ratzinger'in tuohon aikaan sanoneen, että ”hänen kuolemansa oli täysin odottamaton....valintansa aikaan Johannes Paavali I näytti nauttivan hyvästä terveydestä.” [18] Ratzinger oli tuohon aikaan avainhahmo Vatikaanissa ja varmasti tietää tosiasiat. Hän varmasti tietäisi myös toisten paavien oudoista kuolemista. Seuraavassa vain joitakin monista väitetyistä paavien murhista: Stefanus VII (896–897) kuristettiin; Stefanus IX (939–942) silvottiin; Johannes XII (955–964) murhattiin; Benedictus VI (973–974) kuristettiin; Johannes XIV (983–984) näännytettiin nälkään, tai murhattiin; Gregorius V (996–999) myrkytettiin; Klement II (1046–1047) myrkytettiin; Damasus II (1048) murhattiin; Pius XI (1922-1929) salamurhattiin.
On uutisoitu, että Benedictus XVI on vetäytynyt valtataistelusta kirjoittaakseen kirjansa Jeesuksesta. Toivoisi, että niin tehdessään hän löytäisi todellisen ja elävän Herran Jeesuksen Kristuksen. Tällä välin kesäkuun 10. päivänä 2012 verkkosivusto Salon kertoi, että:
“ “Curia'n uudistus” on todennäköisesti ristiriitainen käsite. Sen hierarkkinen, lähinnä keskiaikainen, organisaatiomalli ei sovellu nykyaikaiseen johtamiseen. Vatikaani on aikaansa sopimaton, vaikkakin yllättävän sitkeä systeemi, jossa nokkimisjärjestykset ja absurdi mieltymys salaisuuteen ja vehkeilyyn vallitsevat.” [19]Paavinvallan inkvisition 605 vuotta osoittavat paavinvallan todellisen luonteen. Murhat – jopa sen omien paavien – läpi sen historian hirvittävien vuosien osoittavat sen moraalisen luonteen. Vatikaanin systeemi ei koskaan ole tuonut ainuttakaan sielua Kristuksen tykö. Sen sijaan Kristuksen Jeesuksen sanat ovat yhtä totta katolisille prelaateille, kuin ne olivat fariseuksille, joille Hän sanoi: ”voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun suljette taivasten valtakunnan ihmisiltä! Sillä itse te ette mene sisälle, ettekä salli meneväisten sisälle mennä.” [20]
Johtopäätös
Herra vastusti fanaattisen hartaita fariseuksia hyvin voimakkaalla varoituksella. He katsoivat omiin perinteisiinsä ja omaan vanhurskauteensa pohjana Jumalan hyväksymiselle. Koska he eivät uskoneet, että Herra Jeesus oli Vapahtaja, Hän vastusti heitä sanoilla: ”... te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne” [21] Kuten fariseukset, niin myös tämän päivän katoliset kiihkeästi uskovat kirkkonsa perinteisiin ja sen dogmeihin, sellaisiin, kuin paavi Benedictus XVI:n dogmit. Siten, kuten fariseuksia muinoin, Herran varoitus koskee katolisia ja kaikkia muita epäuskoisia.
Yksin Jumalan armosta, yksin todellinen usko Kristukseen Jeesukseen ainoastaan pelastaa kadotettuja syntisiä heidän synneistään ja muuttaa heidän elämänsä. Ellei sinulla ole tätä todellista uskoa, sinä kuolet synneissäsi. Ilman todellista uskoa, jonka vain Jumala voi antaa, sinä et voi pelastua synnin vallasta; siksi, mitä suurimmalla varmuudella sinä tulet kuolemaan synneissäsi. Sinun tärkein kysymyksesi on siis, kuinka voi kukaan olla oikeassa suhteessa Jumalaan, koska jokainen on syntynyt syntisen luonnon kanssa? Vastaus on: luota Jeesuksen Kristuksen täydelliseen elämään ja uhriin ainoana parannuskeinona syntiongelmaasi. Herra Jeesus Kristus kuoli niiden asemesta, jotka luottavat yksin Häneen. Hänen elämänsä ja täytetty uhrinsa ovat ainoat lunnaat uskovan puolesta: ”Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.” [22] Jeesus Kristus oli korkein esimerkki sellaisesta, joka ilmaisi todellista suuruutta. Hän, joka on Jumalan Messias, ”Ihmisen Poika”, olisi hyvin voinut vaatia oikeuttaan olla ihmisten palvelemana. Sen sijaan Hän tuli palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monien puolesta. Se oli täydellisesti pyhän Jumalan vaatima hinta, että oikeudenmukaisuus tyydytettäisiin syntien anteeksiantamiseksi. Tämän hinnan suorittamisen seurauksena uskova on vapautettu synnin orjuudesta ja saanut iankaikkisen elämän. Jumalan lahja on Jumalan silkka rakkaus, armo ja suosio. Koska, kuten Raamattu niin selvästi sen sanoo: ”Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi. [23] Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.” [24]
Herra Jeesus Kristus oli henkilönä täydellisesti pyhä; silti tehtynä uskovan synniksi Hän antoi tehdä itsensä laillisesti velvolliseksi kohtaamaan Jumalan vihan. Kristuksen uskollisuuden tarkoitus kaikessa, mitä Hän teki, huipentuen Hänen kuolemaansa ristillä, oli että Hänen vanhurskautensa voitaisiin lukea uskovan hyväksi. Jumala vahvisti laillisesti Kristuksen olemaan ”synti meidän puolestamme”. Hänet ”tehtiin synniksi”, koska Hänen kansansa synnit siirrettiin Hänelle. Samalla tavalla Jumala lukee uskovalle Kristuksen vanhurskauden. On varsin selvää, että pelastus on Jumalan oikeusopillinen ja armollinen teko, jonka kautta uskovalla syntisellä on laillinen oikea asema Kristuksessa Jeesuksessa. Siten Jeesuksessa Kristuksessa annetun ylenpalttisen armon kautta emme ole ainoastaan lunastetut synnistä, vaan uskova voi elää ilman pelkoa ja kokea päivittäin iloa ja kiitollisuutta. Enemmän ja enemmän uskova tajuaa olevansa uusi luomus Herrassa; kuten Hänen sanansa julistaa: ”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.” [25]
Tätä artikkelia on lupa kopioida ja jakaa.
Permission is given to copy and distribute this article.
Richard Bennett’in DVD:itä on helppo katsella ja lähettää eteenpäin toisille:
http://www.bereanbeacon.org/dvd.php
Richard Bennett’in verkkosivut:
http://www.bereanbeacon.org
Alaviitteet
1. http://cetf.co/QABnrC 6/22/2012
2. http://cetf.co/Nrzx59 6/21/2012
3. http://cetf.co/Mak1ix
4. http://cetf.co/RjMsws 6/22/2012
5. http://cetf.co/N9h936 7/3/2012
6. The Australian, op. cit.
7. Catechism of the Catholic Church (1994), Para. 882 Hereafter referred to as Catechism.
8. An example of his use of alleged absolute power was his denunciation of Reformation Churches on July 10, 2007. His authoritative statement stated that, “Christian Communities born out of the Reformation of the sixteenth century” cannot be “called ‘Churches’ in the proper sense.”
9. “Verily I say unto you, All sins shall be forgiven unto the sons of men, and blasphemies wherewith soever they shall blaspheme: But he that shall blaspheme against the Holy Ghost hath never forgiveness, but is in danger of eternal damnation.” Mark 3:28-29
10. Catechism Para 1129
11. http://cetf.co/OyJnGU 7/02/2012
12. Formerly known as the Office of the Inquisition, then the Holy Office, it is still housed in the same building in Rome as it had been during six horrendous centuries of torture and death when it carried out the Papal decrees.
13. http://cetf.co/RtzjfV 7/02/2012
14. Catechism Para 1992
15. Mark 16:16
16. Catechism Para 982
17. http://cetf.co/RjNkBl 7/20/2012
18. http://cetf.co/QACvM5 7/20/2012
19. http://cetf.co/OGDkxo 7/21/2012
20. Matthew 23:13
21. John 8:24
22. Mark 10:45
23. II Corinthians 5:21
24. Mark 16:16
25. II Corinthians 5:17
Last Updated on Saturday, 04 August 2012 12:57
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti