------------------------------
KUOLLEET KERTOVAT SATUJA
Commentary by Roger Oakland
Vaimoni väittää, että voin olla hyvin aggressiivinen ihminen. Kun kohtaan vakavan ongelman, tai tunnistan ristiriidan jonkun päättelyssä, en niin vain pääse siitä irti.
Muutamia vuosia sitten, kun kiertelin Westminster Abbey'n historiallista kirkkoa Lontoossa, niin huolestuttava asia tuli esiin. Havaitsin, että Charles Darwin, kehitysopin kuuluisa edistäjä, oli haudattu sinne. Hänen elämäkertansa lukeneena tunsin hänen käsityksensä kristillisestä uskosta. Miksi tämä mies haudattiin kirkkoon, joka sanoi olevansa kristillinen, minä pohdiskelin. Tämä tuntui naurettavalta. Oliko tähän jokin ratkaisu?
Kysyin eräältä ovivartijalta olisiko hänellä vastaus kysymykseen, mutta hän vain pudisti päätään sanoen ”no”. Hän ohjasi minut kuitenkin Westminster Abbey'n kirjastoon. Soitin summeria suuren lukitun puisen oven vieressä. Ääni sisäpuhelimesta kysyi, mitä minulla oli asiaa ja sanoi sitten, että voisin tulla sisään.
Kun astuin ovesta sisälle huoneeseen, en voinut nähdä muuta, kuin vanhoilla kirjoilla täytettyjä hyllyjä. Näytti, kuin ketään ei olisi ollut paikalla. Lopulta toisen kerroksen parvelta ilmestyi mies ja pyysi minua tulemaan yläkertaan. Kun kysyin voisiko hän kertoa minulle, miksi Charles Darwin haudattiin Abbey'iin, hän meni erään hyllyn luokse, otti Ronald W. Clark'in kirjan nimeltä, The Survival of Charles Darwin ja avasi sivun 196.
Kuten olin odottanut, tämä kirja paljasti, että Darwin'ia ei haudattu Westminster Abbey'iin suuren rakkautensa vuoksi Jeesukseen Kristukseen. Kuoltuaan, mikä tapahtui huhtikuun 19. päivänä 1882, hänen perheensä suunnitteli haudata hänet hautausmaalle Downe'ssa, jossa hän eli. [1] Mutta huhtikuun 21. päivänä 20 parlamentin jäsentä, joihin kuului Henry Campbell Bannerman, tuleva Englannin pääministeri, kirjoittivat Westminster'in rovastille, tri. George Granville Bradley'lle ja ilmoittivat seuraavaa: ”Toivomme, ettette pidä meitä omavaltaisina, jos rohkenemme ehdottaa, että olisi otollista hyvin suurelle joukolle kansalaisiamme kaikista luokista ja näkemyksistä, että maineikas maanmiehemme, herra Darwin, haudattaisiin Westminster Abbey'iin.” [2]
Hautajaiset olivat tietysti hyvin kiistanalainen tapahtuma. Hautauksen aikaan jokainen ajatteleva ihminen tiesi sen vaikutuksen, mikä Darwin'in teorialla oli uskoon Jumalaan, ihmisen lankeemukseen ja Lunastajan tarpeeseen. Darwin itse ei koskaan olisi suostunut haudattavaksi Westminster Abbey'iin. Hänhän oli kirjoittanut omaelämäkerrassaan, että uskominen Jeesukseen Kristukseen oli ”kirottu oppi”.
Vaikka hänen aikansa poliittiset johtajat ehkä pitivät häntä ”maineikkaana maanmiehenä”, niin raamatullisten normien mukaan hän ei varmasti ollut ”pyhä”. Vaikka monissa hautakivissä Abbey'in sisällä on raamatunlause, niin Darwin'in haudan päällä olevassa laatassa on vain hänen nimensä, syntymäaikansa ja kuolinpäivänsä. Olisi ehkä sopivaa lisätä huomautus: ”Tässä lepää Charles Darwin. Miljardit ihmiset ovat hyljänneet Luojansa johtuen hänen panoksestaan yhteiskunnalle. Hänen Jumalansa oli kehitysoppi.”
Oletko sinä hyväksynyt hänen uskonsa?
Olen Roger Oakland. Tämä on ollut raamatullinen näkökulma ajan ymmärtämiseksi.
[1] Ronald W. Clarke, The Survival of Charles Darwin: A Biography of a Man and an Idea, London, 1985, page 197
[2] Ibid.
--------------------
Email This to a friend (sähköpostita tämä ystävälle)
Understand The Times on riippumaton ei-voittoa tekevä järjestö Kanadassa ja Yhdysvalloissa.
Understand The Times ei ole sidoksissa tai riippuvainen mistään muusta järjestöstä tai uskonlahkosta.
Understand The Times on vastuunalainen hallituksille Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja tilivelvollinen,
ennen kaikkea, Jeesukselle Kristukselle ja Hänen sanalleen.
ennen kaikkea, Jeesukselle Kristukselle ja Hänen sanalleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti