Onko Minskin rauhansopimus pysyvä vai profetian valerauha (1 Tess. 5:3)?

Tässä erään brittiläisen toimittajan uunituore näkökulma vastasolmitun Minskin tulitaukosopimus nro 2:n toteutumismahdollisuuksista. Yli 16-tuntisissa neuvotteluissa päästiin sovintoon Ukrainan kriisin päättämisestä Venäjän, Ukrainan, Saksan ja Ranskan kontaktiryhmän jäsenten ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin edustajien allekirjoittaessa 'rauhansopimuksen' tänään aamupäivällä Suomen aikaa (Putinin painostuksesta kapinallisten edustajat allekirjoittivat sopimuksen myös). Kuitenkin seuraava uutinen herättää jo epäilyjä ”rauhan” pysyvyydestä ja toteutumisesta kun viime yönä neuvotteluiden aikaan Itä-Ukrainaan siirrettiin raskasta aseistusta Venäjältä. Ovatko separatistit todella halukkaita luopumaan tavoitteistaan ja antautumaan Ukrainan nykyhallinnolle varsinkin nyt, kun he ovat pääsemässä niskan päälle taisteluissa? Mitä peliä Putin oikein pelaa?

http://yle.fi/uutiset/ukraina_venalainen_panssarikolonna_tuli_rajan_yli_yolla/7801342

Kaikesta tästä tulee mieleen eräs Raamatun profetia, joka varoittaa Herran päivän tulevan yllättäen maailmalle silloin kun on päästy jonkinlaiseen rauhantilaan paniikinomaisesta sotapelosta, joka näidenkin neuvotteluiden takana oli kun liittokansleri Merkel ja Ranskan presidentti Hollande aloittivat rauhansukkuloinnin viime viikolla aika tavalla äkisti. Pelkojahan oli että Ukrainan kriisi eskaloituu jopa 3. maailmansodaksi. Ja nyt huoahdetaan helpotuksesta...Apostoli Paavali kirjoittaa meille valvoville kristityille seuraavaa 1. Tessalonikalaiskirjeen 5. luvussa, jakeissa 1-6:

Mutta aikakausista ja määrähetkistä ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa; sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä. Kun he sanovat: "Nyt on rauha, ei hätää mitään", silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon. Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas; sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia. Älkäämme siis nukkuko niinkuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit.

Alla olevan The Guardian -lehden mielipidekirjoituksen suomentaja: Olli R.

-------------------------------

Tämä on onnistumisen tai epäonnistumisen hetki Ukrainalle

Angus Roxburgh

Thursday 12 February 2015 11.09 GMT

http://www.theguardian.com/commentisfree/2015/feb/12/vladimir-putin-russia-ukraine-military-support-west

Vladimir Putinin on pidettävä sanansa, mutta Yhdysvaltojen pitäisi harkita uudelleen kaikkia toimenpiteitä, jotka voisivat kärjistää tilannetta

Vladimir Putin, Francis Hollande, Petro Poroshenko and Angela Merkel.
If the west were to provide arms to Ukraine it could prompt
'a rapid escalation of Russian support for separatists'.
Photograph: Sergei Grits/AP

Vladimir Putin ja Petro Poroshenko pystyivät hädintuskin kättelemään rauhanneuvottelujen alussa Minskissä, ja seikka, että neuvottelut menivät läpi yön, antaa ymmärtää että heidän molempien täytyi olla nyrjähtäneitä käsistään tehdessään myönnytyksiä, joista he eivät pitäneet. Se tarkoittaa myös sitä, että sopimus, jonka he lopulta saavuttivat, on hyvin hauras, roikkuen langanohuesti elossa.

Välitön tehtävä tulee olemaan kestävän tulitauon luominen, joka alkaa keskiyöllä sunnuntaina 15. helmikuuta 2015. Ensisijaisena tavoitteena on lopettaa kauhea verenvuodatus, jolla on kasteltu Itä-Ukrainaa menneen vuoden kuluessa.

Mutta se on seuraava osa Minskin suunnitelmaa – mihin Putin viittasi ”poliittisena ratkaisuna” – joka on hankalin. Lännen perimmäinen tavoite on turvata Ukrainan tulevaisuus itsenäisenä valtiona, ja saada sen alue eheäksi jälleen. Olisi katastrofi, jos nykyisen tilanteen – omaehtoiset ”kansantasavallat” jotka on perustettu Donetskin ja Luhanskin ympärille – sallittaisiin vakiintua ”jäätyneeksi konfliktiksi”, luomalla tosiasiassa erillinen kapinallisten johtama valtio ja osittainen Ukraina, kenties ikuisiksi ajoiksi.

Mutta miljoonien venäläisten puolesta nyt, elääkseen turvallisesti kaakkoisen Ukrainan alueilla, suuren verenvuodatuksen ja veljesmurhaamisen jälkeen, tarvitaan suunnattomia ponnisteluja kaikilta osapuolilta. Ukrainan kansa vaatii Putinia tekemään kaikkensa jotta hän pystyy taivuttelemaan kapinalliset siihen, että sopimus on heidän etujensa mukainen, ja Länneltä olla tekemättä mitään sellaista, joka antaa Putinille tekosyyn olla toimimatta niin.

Viime kädessä rauhannäkymät alueella voivat riippua siitä, kuinka vahva Putinin ote kapinallisiin on. Se ei aina ole ollut niin vahva kuin se saattaisi näyttää pintapuolisesti olevan – he jättivät huomiotta hänen pyyntönsä järjestää kansanäänestys itsenäisyydestä vuonna 2014, esimerkiksi, ja heidän päättäväisyytensä saada oma valtio on vahvistunut siitä saakka.

Putinin julkinen asema ei ole koskaan ollut sama kuin separatistien vastaava – hän on johdonmukaisesti sanonut, että hän tukee Ukrainan alueellista yhtenäisyyttä, mutta haluaa perustuslaillisia uudistuksia, jotka takaavat maan etelä- ja itäosissa asuvien venäläisten oikeudet. Juuri tuosta Minskin sopimuksessa määrätään – ja Lännen täytyy painostaa Kiovaa ripeisiin tuloksiin tuon lupauksen kohdalla.

Lännen on myös saatava Putin pitämään sanansa, ja se kanta, johon hän on sitoutunut allekirjoittamalla sopimuksen. Hän ei saa teeskennellä, että hän ei voi hallita kapinallisia – hän pystyy, kuitenkin, helposti poistamaan aseiden toimittamisen heille. Mutta rehellisesti sanoen hän ei todennäköisesti tee tätä, jos hän pelkää, että Ukraina Lännen tukemana, valmistautuu jatkamaan aseellista hyökkäystä heitä vastaan. Putinia on kannustettava pudottamaan hänen aseellista tukeaan kapinallisille sen sijaan että tuntee olevansa pakotettu jatkamaan sitä Länsi-aseistetun Ukrainan hyökkäyksen edessä.

Se on toivottavaa sen vuoksi, että USA tulee harkitsemaan uudelleen suunnitelmiaan lähettää sotilaspataljoona Ukrainaan ensi kuussa aloittaakseen Ukrainan joukkojen kouluttamisen. Tilanne on aivan liian hauras, ja panokset ovat liian korkeat, tällaisille helposti väärintulkittaville liikkeille. Sama koskee mitä tahansa ajatuksia lähettää aseita, edes puolustuksellisia, Kiovaan.

Kuten Strategisten tutkimusten kansainvälinen instituutti (International Institute for Strategic Studies) varoitti tällä viikolla, ”Lännen päätös antaa aseita Ukrainalle voisi lietsoa Venäjän tuen nopeaa laajentumista separatisteille jotka taistelevat hallinnon joukkoja vastaan maan itäosassa”. Siksi liittokansleri Merkel ryntäsi toimiin viime viikolla, toivoen hartaasti saavuttavansa sopimuksen ennenkuin amerikkalaiset nostavat panoksia. Hän ymmärtää, näyttää ymmärtävän paremmin kuin kukaan toinen Lännen johtaja, että tämä on onnistumisen tai epäonnistumisen hetki. Jos viileä ajattelu ei ole vallitsevaa, molemmin puolin, seuraukset Euroopalle voisivat olla mullistavat.

------------------------------

Angus Roxburgh on kirjailija ja televisiotoimittaja.
Hän oli BBC:n kirjeenvaihtaja Moskovassa ja Brysselissä
sekä raportoi myös Guardian'ille. Hänen viimeisin kirja on
nimeltään The Strongman: Vladimir Putin and the Struggle for Russia.
Hän toimi neuvonantajana Venäjän hallitukselle vuosina 2006-2009.

Lopuksi tuoreita uutisia:

http://www.iltalehti.fi/ukrainan-kriisi/2015021219185470_uk.shtml (Putin: Piiritettyjen ukrainalaissotilaiden pitäisi laskea aseensa)

http://www.iltalehti.fi/ukrainan-kriisi/2015021219186252_uk.shtml (Tuomioja epäilee Ukrainan tulitauon pitävyyttä)