Yhdysvallat siirtynyt passiivisesta katsojasta aktiiviseksi osallistujaksi maailman kriisipesäkkeissä

Tässä tuore Watchman Warning -raportti tunnetulta amerikkalaiselta kirjailijalta ja evankelistalta, pastori Hal Lindsey'lta, joka tarttuu tässä kirjoituksessaan Yhdysvaltain roolin muuttumiseen Pohjois-Korean, Syyrian ja Iranin suhteen Donald Trumpin virkakaudella verrattuna edelliseen presidenttiin, Barack Obamaan, joka ei halunnut puuttua näihin maailman kriisipesäkkeisiin sotilaallisesti. Trump on ollut virassaan alle kolme kuukautta ja hän on jo pannut tuulemaan Syyrian suhteen ja Pohjois-Korea odottaa seuraavana. Eli selvä siirtymä on tapahtunut profeetallisesti, joka tarkoittanee Ilmestyskirjan toisen sinetin avaamista (Ilm. 6:3-4), jolloin tulipunainen sodanhevonen päästetään irti ottamaan rauha pois maasta. Barack Obama Nobelin rauhanpalkintoineen oli selvä valkoisen hevosen ratsastaja Ilmestyskirjan 1. sinetin kohdalla (Ilm. 6:1-2). Maailma on nyt siis levottomassa taitekohdassa, joka voi merkitä suuria asioita varsinkin Raamatun profetian toteutumisen kannalta. Jeesuksen takaisintulo lähestyy. Raportin suomentaja: Olli R.

----------------------

Levoton maailma
World of Trouble

By Hal Lindsey

http://www.hallindsey.com/ww-4-10-2017/

Yhdysvaltain hyökkäys Syyrian al-Shayrat'in lentokentälle voi osoittautua yhdeksi tärkeimmistä siirroista Amerikan presidentin tekemänä tällä vuosisadalla. Nähdäkseen sen merkityksen, meidän pitäisi aloittaa katsomalla pitkän matkan päähän Syyriasta – Pohjois-Korean Pjongjangiin.

Demokraattinen Korean tasavalta toimii suurena vankileirinä, jossa jokainen vankikansalainen on eristetty ja valvottu. He syntyvät pakkotyöhön elinkautistuomionsa myötä. Kuten kaikki vankilat, se ei ole itsepärjäävä, ja sitä on tuettava jonkun muun taholta – tässä tapauksessa Kiinan kansantasavallan toimesta.

Tukiessaan taloudellisesti ja sotilaallisesti Pohjois-Koreaa, kommunistinen Kiina tekee itsensä mahdollistajaksi Pohjois-Korean ydinohjelmille ja ballistisille ohjusohjelmille. Nuo ohjelmat laittavat koko maailman vaaraan – ei pelkästään Pohjois-Korean sotaisuuden vuoksi, vaan koska he myyvät sekä aseita että aseteknologiaa Iranin islamilaiselle tasavallalle.

Iranin ydinsopimus vuodelta 2015 takaa tuon maan ydinaseiden kehityksen. Mutta aivan yhtä tärkeitä kuin pommit, niin ovat keinot niiden tuottamiseksi. Pohjois-Korean ballististen ohjusten teknologia vyöttää alleen Iranin jatkuvan ohjusohjelman. Kiina mahdollistaa Pohjois-Korean, joka puolestaan mahdollistaa Iranin, ja tämä uhkaa maailmanrauhaa.

Iran on kansakunta joka koostuu shiiamuslimeista, ja se on maailman ykkösterroristivaltio. Sunni- ja shiiamuslimit ovat vuosisatoja pitkässä, ankarassa taistelussa Lähi-idän herruudesta. Vuonna 2011 näytti siltä, että iranilaiset saattaisivat menettää keskeisen liittolaisen heidän taistelussaan. Tuona vuonna, Yhdysvallat ja muut maat kannustivat ns. ”maltillisia muslimikapinallisia” kaatamaan Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallituksen.

Luultavasti ymmärtämättä täysin sitä, Yhdysvallat kannusti uskonnolliseen sisällissotaan. Assad on osa islamin alaviittien haarasta. Reutersin mukaan, ”Sunnimuslimit muodostavat 74 prosenttia Syyrian 22-miljoonaisesta väestöstä, alaviitit 12 prosenttia, kristityt 10 prosenttia ja druusit 3 prosenttia.”

Uskonnollisessa sisällissodassa, Assadin alaviittiusko laittoi hänet selvästi huonompaan asemaan. Mutta koska alaviitit kunnioittavat syvästi ”12-shiialaisuutta (Twelver School of Shia Islam)”, shiialainen Iran näkee hänet liittolaisena. Joten, kun asiat kääntyivät Assadia vastaan sisällissodan alkuvaiheessa, Iran astui esiin pönkittämään häntä ja hänen hallintoaan.

Toisaalta, sunnit myöskin kanavoivat rahaa ja taistelijoita Syyriaan kapinallisten hyväksi. Kun kaikkia ryhmiä ylläpidetään ulkomaisten voimien avulla, eikä ole selvää voittajaa taistelukentällä, julma sota pitkittyy, jolla ei ole näkyvissä loppua. Ja hyvän kaverin löytäminen tässä taistelussa on kuin vuoren löytäminen Floridasta. Jos koskaan olikaan maltillisia kapinallisia, he ovat jo kauan sitten kadonneet.

Sodan raivokkuus, yhdessä loppumattoman luonteensa kanssa, on tuottanut humanitaarisen katastrofin. Mercy Corps'in mukaan, ”Syyrian sisällissota on luonut aikamme pahimman humanitaarisen kriisin. Puolet maan sotaa-edeltäneestä väestöstä – yli 11 miljoonaa ihmistä – on joko tapettu tai pakotettu pakenemaan kodeistaan.”

Puhumme 470,000 kuolleesta syyrialaisesta ja kahdesta miljoonasta loukkaantuneesta. Monet pakenivat Eurooppaan, jouduttaen perusteellista muutosta eurooppalaisessa yhteiskunnassa.

Vuonna 2012, silloinen Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti maailmalle, että jos Assadin hallinto Syyriassa käyttäisi, tai edes näyttäisi siltä kuin se voisi käyttää, kemiallisia aseita kapinallisia vastaan, niin se ylittäisi ”punaisen viivan” pakottaen Yhdysvallat toimimaan. Vuonna 2013, Assad käytti tällaisia aseita. Obama toimi kuin hän voisi käyttää sotilaallista voimaa, mutta sitten hän perääntyi.

Sen sijaan hän toivotti Vladimir Putinin tervetulleeksi Syyriaan. Venäläiset lupasivat valvoa Syyrian kemiallisten aseiden varaston ”jok'ikisen hiukkasen” poistamista. Yhdysvallat suostui auliisti, mutta varoitti Syyriaa, että ”voimankäytön uhka on todellinen”, ja voi vielä tapahtua, jos he eivät noudata kaikkien tällaisten aseiden poistamista.

Osa kemiallisista aseista poistettiin Syyriasta, mutta ei kaikkia. He osoittivat tämän käyttämällä noita aseita vielä useita kertoja välivuosina. Jotkut iskuista ovat saattaneet tulla kapinallisilta, jotka varastivat osuuksia Syyrian varastosta, mutta muut tulivat selvästi Assadin armeijan suunnalta.

Isompi ongelma oli Venäjän uusi asema johtajana rauhan saamiseksi Lähi-itään. Vuonna 2015, Iran vakuutti Venäjän ottamaan lisäaskeleen tilannetta varten laittamalla joukot Syyrian maaperälle Assadin hyväksi. Profetian opiskelijoille se oli uskomaton hetki. Hesekielin luvun 38 Maagog ja Persia olivat yhdistäneet voimansa maassa, pitkin Israelin pohjoisrajaa.

Assadin äskettäisessä kemiallisten aseiden hyökkäyksessä, Yhdysvaltain armeija seurasi lentokoneita, jotka kuljettivat aseita, sen ajan kun ne lähtivät al-Shayrat'in lentokentältä siihen asti kun ne palasivat takaisin tukikohtaan. Tällä kertaa, siitä ei ole epäilystäkään. Ne olivat Assadin miehiä, jotka suorittivat kemiallisen hyökkäyksen siviilikohteita vastaan, mukaan lukien pienet lapset.

USA vastasi risteilyohjusiskulla yhteen Syyrian ilmatukikohdista. Tällainen hyökkäys ei pysäytä Assadia tai edes aiheuta hänelle pysyvää haittaa. Välittömänä tavoitteena oli varoittaa kemiallisten aseiden tai muunlaisten joukkotuhoaseiden käytöstä, missä päin maailmaa tahansa.

Mutta on toinenkin, syvempi viesti – ei vain Syyrialle, vaan myöskin Venäjälle, Pohjois-Korealle, Kiinalle, ja Iranille. Yhdysvallat ei enää istu sivussa. Passiivisuus uhan edessä vain lisää tuota vaaraa, eikä ole enää Amerikan politiikkaa. Se on tämä siirtyminen passiivisesta aktiiviseksi, joka tekee tästä merkittävän liikkeen ratkaisevassa vaiheessa historiaa.

Hyökkäys Syyrian tukikohtaan tapahtui huippukokouksen aikana presidentti Trumpin ja Kiinan presidentti Xi Jinping'in välillä. Viesti näyttää ilmeiseltä. Jos et tee mitään luopioystäviesi suhteen Pohjois-Koreassa, niin me huolehdimme ongelmasta itse.

Tietenkään mikään tästä ei ole riskitöntä. Maailma hoippuu kuin juopunut kallion reunalla. Tarvitsemme jumalallista väliintuloa ja viisautta. Hätkähdyttävästi, ilmoittaessaan USA:n hyökkäyksestä, Donald Trump myönsi tuon seikan. Hän sanoi, ”Pyydämme Jumalan viisautta kohdatessamme haasteen meidän erittäin levottomassa maailmassa.”

Se on rukous, johon me kaikki voimme sanoa, ”Aamen”.