Tässä valvovan Herran palvelijan avoin tilitys Kristuksen maailmanlaajuisen kirkon tilasta nykypäivänä kun monet evankelikaaliset pastorit ovat luopuneet aidosta evankeliumista ja ryhtyneet saarnaamaan sosiaalista evankeliumia tulossa olevan maailmanuskonnon hyväksi. Kristinuskon peruspilarit järkkyvät protestanttisissa seurakunnissa, kun on lähdetty monin paikoin seuraamaan Raamattua vesittäviä postmoderneja/kontemplatiivisia/etsijäystävällisiä oppeja, jotka keskittyvät seurakuntakasvuun sen sijasta että varoitettaisiin Raamatun profetioissa ennustetusta lopunajan suuresta petoksesta ja eksytyksestä. Kirjoittaja itse on henkilökohtaisesti havainnut luopumuksen kasvun omissa piireissään USA:ssa ja ottanut pesäeroa aikaisempiin yhteyksiinsä. Tämä avoin kirje on viimeinen herätyskutsu niille pastoreille, jotka ovat likimain antautuneet Rooman kirkon vetämään katoliseen/jesuiitta -agendaan, joka pyrkii saamaan "kadotetut veljet" takaisin "Äiti-kirkkoon" ja kannattamaan "Jumalan valtakuntaa maan päällä" nyt. Artikkelin suomensi: Samuel Korhonen
---------------------------------
From: Roger Oakland,
Understand The Times
Seuraava kirje on kaikille Raamattuun uskoville pastoreille kaikkialla maailmassa, joihin ovat vaikuttaneet, tai parhaillaan vaikuttavat, ne nykyvirtaukset, jotka hyökkäävät Jumalan Sanaa vastaan postmodernin humanistisen mystisen uskomussysteemin kautta. Olen nähnyt tämän petoksen omakohtaisesti maailmanlaajuisesti, mutta eniten olen perehtynyt siihen, mitä on tapahtunut niissä kahdessa seurakuntien yhteydessä, joihin olen kuulunut menneiden 30 vuoden ajan – toinen Kanadassa ja toinen eteläisessä Kaliforniassa.
Kirjoitan tätä avointa kirjettä raskain sydämin niille, jotka pitävät itseään evankelikaalisina, tai protestanttisina pastoreina. Samalla kun haluni on tehdä tämä kunnioittavasti ja Herran rakkaudella, niin voimakas vastuun tunne pakottaa minut kirjoittamaan tämän varoituksen.
On tosiasia, että elämme historian ajassa, jolloin vallitsee suuri hengellinen luopumus ja on murheellista, että monet pastorit eivät edes huomaa sen tapahtuvan. Toiset ymmärtävät sen, mutta eivät tiedä, mitä tehdä asialle, samalla kun vielä toiset huomaavat sen, mutta silti edistävät sitä. Tämän kirjeen tarkoitus on luoda valoa siihen pimeyteen, joka tänä päivänä on hiipinyt niin moniin seurakuntiin.
Monien vuosien ajan olen dokumentoinut huoliani koskien tätä luopumusta ja esittänyt todisteita Kristuksen ruumiille. Muutama vuosi sitten kirjoittamani artikkeli nimellä
“Ichabod” kuvaili Jumalan Hengen poistumista monista seurakunnista. Tätä artikkelia seurasi myöhemmin kommentaari
“Is Your Denomination a Sinking Titanic?” Uskon, että tällä hetkellä olemme todistamassa
Titanicin uppoamista. Vaikka useimmat ovat edelleen tanssimassa juhlasalissa, muutamat ovat päättäneet lähteä laivalta. Kuinka moni ehtii ajoissa, on kysymys, joka jää vastattavaksi.
Samalla kun tunnustan, että jotkut ovat ”merkinneet” minut sellaisena, joka on saanut aikaan hajaannusta seurakunnassa, niin pyydän sinua ymmärtämään, että en pelkää ketään ihmistä. Katson Jeesukseen Kristukseen ja olen sitoutunut kertomaan totuuden mihin hintaan tahansa. Tiedän, että minulla on ”veljien” joukossa vihollisia, jotka vaativat, että pysyn hiljaa. Minua on myös väärin syytetty ja paneteltu juoruilla keinona halventaa minua.
Raamattu opettaa, että meidän ei pitäisi koskaan pelätä ihmistä eikä seurata ihmisen teitä.
”Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie” (Snl. 14:12). Meidän pitäisi pelätä yksin Jumalaa ja Hänen Sanaansa.
Siihen perustuen, mitä Jumala ilmoitti Hesekielille (Hes. 3:17-20), on olemassa raamatullinen periaate, jota ei voi sivuuttaa. Kun Jumala paljastaa petoksen ja pimeyden, niin vartijan täytyy puhua ja kertoa totuus olosuhteisiin ja seurauksiin katsomatta.
Minusta on hyvin hälyttävää, että monet pastorit, jotka menneisyydessä varoittivat lopunajan petoksesta, näyttävät nyt lakanneen ja käyneen hiljaisiksi. Varoitusten paikan ovat ottamassa kaiken opettaminen, tai mainostaminen, aina seurakuntakasvusta, etsijäystävällisyydestä, kontemplatiivisesta hengellisyydestä, päämäärätietoisesta, postmodernista/esiintulevasta hengellisyydestä jopa katoliseen/jesuiitta-agendaan. Nämä erilaiset opetukset eivät ole raamatullista kristinuskoa ja monet pastorit, jotka kerran opettivat Raamattua uskollisesti, nämä viettelevät opetukset ovat vetäneet suuntaan, joka kieltää niin paljon siitä, mitä he kerran puolustivat. Nyt ei ole harvinaista kuulla näiden pastorien kannattavan sellaisia kuin Mark Driscoll, Rob Bell, Richard Foster ja
Rick Warren, jotka kaikki väheksyvät Raamatun profetiaa viimeisistä päivistä ja korostavat ”Jumalan valtakuntaa maan päällä” nyt.
Jotkut pastorit tunnustavat, että heidän omat kirkkokuntansa, tai seurakuntayhteytensä, ovat kääntyneet tai kääntymässä pois Raamatun opetuksista, mutta niin monet ovat jääneet näiden kirkkokuntien aktiivisiksi osallistujiksi. Kun vuodet vierivät, nämä pastorit eivät puhu – he ovat hiljaa. Onko tämä hiljaisuus osoitus siitä, että he ovat menneet mukaan aistilliseen, lihalliseen kolmijalkaisen tuolin suunnitelmaan, joka liittää yhteen sellaiset, kuin Rick Warren ja Tony Blair ja on matkalla Roomaan maailmanuskonnon puolesta? Pelkään, että monien kohdalla on näin. Siitä, mikä on alkanut ”toisen tien katsomisena,” on tullut monessa tapauksessa suoranainen kapina. Petos tapahtuu usein näin.
Elämme väkevän eksytyksen ajassa, josta Paavali kirjoitti (2. Ts. 2:11). Jos olet Raamattuun uskova pastori, niin eikö sinun pitäisi olla kärjessä auttamassa petoksesta varoittamisessa eikä mitenkään edistämässä luopio-agendaa?
Ekumenian on sallittu kehittyä seurakunnan sisällä vuosien ajan.
Kun pastori ei varoita laumaansa ekumeenisesta luopumuksesta, niin se viestii, että luopumuksen paljastaminen ei vain ole niin tärkeää. Kun seurakunta, organisaatio, tai kirkkokunta lähtee tielle Roomaan, niin siinä on hyvin pieni mahdollisuus kääntyä takaisin – veto vain on liian suuri. Missään Raamatussa ei hyväksytä liittymistä yhteen niiden kanssa, jotka mainostavat toista Jeesusta ja toista evankeliumia, kuten roomalaiskatolisen kirkon evankeliumi.
Siksi Johannes varoitti:
lähtekää siitä (portosta) ulos ja vapautukaa (Ilm. 18:4).
Vähän oman palvelutyöni historiaa:
Kesäkuussa 1981, Chuck Smith, Calvary Chapel -liikkeen perustaja, kutsui minut lentämään maatilaltani Kanadan Saskatchewan'ista puhuakseni Costa Mesa'ssa neljän illan konferenssissa nimeltä ”Raamattu: Avain tieteen, historian ja tulevaisuuden ymmärtämiselle.” Seitsemän vuotta myöhemmin syksyllä 1988 Chuck Smith pyysi minua liittymään Costa Mesa'n henkilökuntaan. Perheeni muutti Kanadan Saskatchewan'ista Kalifornian Orange County'iin.
Asemaani Costa Mesa'ssa kuului olla CCCM:n lähettämänä uskonpuolustajana luomisen ja evoluution alalla. Osoitin myös New Age -liikkeen yhteyden ja sen suhteen Raamatun profetiaan.
Kuuluttuani henkilökuntaan kolme vuotta Understand The Times perustettiin vuonna 1991 erillisenä CCCM:stä itsenäisenä palvelutyöjärjestönä. UTT oli kuitenkin edelleen läheisessä yhteydessä CCCM:ään ja sai työkannatusta. UTT:n yhteistyö Calvary Chapel'in pastorien ja lähetyssaarnaajien kanssa oli maailmanlaajuista noin 20 vuoden ajan.
Viidentoista vuoden ajan UTT:lla oli ajoittain toimisto CCCM:n kirkon tiloissa. UTT:lla oli viiden minuutin radio-ohjelma, jota lähetettiin KWAVE ja CSN -asemilta yli kymmenen vuoden ajan. Minulla oli myös läheiset suhteet Smith'in perheen jäseniin, mukaan lukien Chuck'in veli Paul ja hänen poikansa Jeff.
Vaikka monet kokemuksistani ja yhteyksistäni Calvary Chapel-liikkeessä oleviin olivat vuosien mittaan olleet hyviä, niin havaitsin Calvary Chapel-liikkeessä monia vakavia ongelmia, varsinkin viimeisten viiden vuoden aikana. Monet tuntemani Calvary Chapel'in pastorit ovat myöntäneet myös nähneensä näitä samoja varoitusmerkkejä, mutta useimmista on tuntunut, ettei niistä voi puhua.
Syy, että kirjoitan tätä kirjettä avoimena kirjeenä kaikille pastoreille, on, koska uskon, että monet toteamistani ongelmista kuuluessani Calvary Chapel -liikkeeseen, ovat niitä samoja ongelmia, joita monet muut kristilliset järjestöt ja kirkkokunnat kokevat tänä päivänä ja monet tämänkaltaiset ongelmat johtavat petokseen ja luopumukseen.
Yleiset ongelmat seurakunnissa:
Tänä päivänä monet evankelikaaliset ja protestanttiset pastorit toimivat periaatteella, tai ajatuksella, että jos heidän seurakuntansa ovat pieniä, niin jokin on heillä pielessä. ”Oppi isosta” on korvannut opin uskollisuudesta Jumalan Sanalle. Tämän opin isosta mukana tulee vaikeasti havaittava asenne, että kaikki ”loukkaavuus” täytyy poistaa seurakunnasta. Näin vesitetty evankeliumi tulee voimaan ja näin ihmiset seurakunnissa eivät kuule tosi evankeliumia. Ristit poistetaan, Raamatut jätetään kotiin, virret lopetetaan ja puhe Jeesuksen verestä ja Hänen sovituksestaan syntiemme tähden lakkaa.
Raamattuun uskovina kristittyinä meidän pitäisi kyetä erottamaan, että tässä opissa isosta on virhe. Kun seurakunnat tulevat isommiksi tarvitaan enemmän varoja täyttämään isommat budjetit. Mitä isompi budjetti sitä isompi uhri tarvitaan budjetin täyttämiseksi ja isot lahjoittajat tulevat yhä tärkeämmiksi. Nyt meillä on tilanne, jossa pastori saarnaa varovasti, ettei aiheuttaisi kiistaa. Kiistahan voi saada vahvat lahjoittajat lähtemään. Pastoreista, jotka kerran pelkäsivät Jumalaa, tulee nyt ihmistä pelkääviä, missä opista päättävät ihmiset ja heidän motiivinsa eikä Jumalan Henki ja Hänen Sanansa.
Uskon, että kahden viime vuosikymmenen aikana, Herra johti minua kirjoittamaan kuusi kirjaa, jotka varoittavat ekumeenisesta maailmanuskonnon liikkeestä ja siitä, kuinka se vaikuttaa evankelikaaliseen protestanttiseen kristikuntaan. Kirjat olivat: (1)
New Wine or Old Deception (Uusi viini vai vanha petos) (2)
When New Wine Makes a Man Divine (Kun uusi viini tekee ihmisen jumalaksi) (3)
New Wine and the Babylonian Vine (Uusi viini ja babylonialainen viini) (4)
How Marian Apparitions Plan to Unite the World’s Religions (Kuinka Marian ilmestysten tarkoitus on yhdistää maailman uskonnot) (5)
Another Jesus: The Eucharistic Christ and the New Evangelization (Toinen Jeesus: Eukaristinen Kristus ja uusi evankelisaatio) (6)
Faith Undone: The Emerging Church - a New Reformation or an End Time Deception (Uskon mitätöinti: Esiintuleva kirkko – uusi uskonpuhdistus vai lopunajan petos). Jumala on pannut sydämeeni kaikkina näinä vuosina intohimon varoittaa uhkaavasta hengellisestä vaarasta.
(Milloinkahan Suomen ”kristilliset” kustantajat, esim. Aikamedia ja Päivä, julkaisevat em. kirjoja? Suom. huom.)
Maaliskuun 6. päivänä 2011 osallistuin keskustelutilaisuuteen nimeltä
Peace in a Globalized Society Forum, joka pidettiin Saddleback -kirkossa. Rick Warren ja Tony Blair molemmat selittivät, mitä he ovat tekemässä perustaakseen maailmanuskonnon ohjelman rauhan puolesta. Mutta vaikka se on käynyt mitä ilmeisimmäksi monille erottamiskykyisille kristityille, mitä on tapahtumassa Rick Warrenin ja hänen ”uuden” uskonpuhdistuksensa suhteen, niin hyvin harvat pastorit ovat julkisesti tuomitsemassa päämäärätietoista rauhansuunnitelmaa (Purpose Driven Peace Plan). Itseasiassa huomattavat pastorit, kuten John Piper, ovat hyväksymässä Rick Warren'in ja hänen opetuksensa.
Jesuiitta-kytkentä
Kuten olen kirjoittanut joissakin kirjoissani,
Ignatius Loyola oli Jesuiitta-järjestön perustaja katolisessa kirkossa. Jesuiittojen päämäärä on muuttaa erehtymätön Jumalan Sana ihmisen sanaksi ja samalla edistää paavin sanaa Jumalan sanana. Lisäksi Jesuiittojen tavoite on tuoda ”kadotetut veljet” takaisin ”Äiti-kirkkoon” (lue kirja
Another Jesus). Tämä ei ole mikään vähäinen asia. Olen ollut Rooman kaupungissa. Olen nähnyt kansanjoukkojen palvovan ja ihailevan miestä (paavia), joka kantaa ehtoollisleipää ja mehupulloa, jonka oletetaan olevan Jeesus. Aikaisempien vuosisatojen marttyyrit murhattiin paavinvallan ja eukaristian (ehtoollisen) hylkäämisen vuoksi. Minua kauhistuttaa katsella kerran Raamattuun uskovien pastorien kääntävän sydämensä ja seurakuntansa kohti Roomaa useinkin Jesuiittain vaikutuksen kautta. Uusia esimerkkejä tästä tulee esiin päivittäin.
Nyt kun Rick Warren ja Tony Blair (joka on kääntynyt katoliseksi) ovat ilmoittaneet työskentelevänsä yhdessä pystyttääkseen maailmanuskonnon, kuten he tekivät maaliskuun 6. päivänä eteläisessä Kaliforniassa, niin kuinka kristityt pastorit reagoivat tähän? Vai reagoivatko lainkaan? Historia osoittaa, että useimmat tuskin tulevat reagoimaan.
Se, minkä tiedetään olevan tosiasia, on tämä: esiintuleva/postmoderni, päämäärätietoinen ekumeeninen, kontemplatiivinen ajattelutapa evankelikaalisessa ja protestanttisessa kristillisessä seurakunnassa ei ole mennyt pois. Eikä ole suosittua puhua tätä kasvavaa luopumusta vastaan. On paljon helpompaa mennä myötävirtaan, kuin vastavirtaan. Raamattu ennustaa, että me olemme viimeisissä päivissä. Mitä te kristittyinä pastoreina haluatte olla: kuolleita mereen huuhtoutuneita lohia, vai todellisia ihmisten kalastajia?
Tarkistakaa Raamatusta! Maailmanuskonto on tuleva. Haluatteko olla osa ongelmaa, vai haluatteko seisoa totuuden puolella? Jälkimmäinen ei ole helppoa ja sillä on korkea hinta.
Herätyskutsu pastoreille
Jumalan Sanan opettaminen ja saarnaaminen on korkea kutsumus. Teidän pitäisi aina olla uskollisia kutsumuksellenne ja pysyä uskollisina Sanalle. Ja kuitenkin monet tietävät, että jotakin on pahasti pielessä, mutta eivät sano mitään.
Puhumattomuus voi olla yhtä vahingollista kuin suoranainen valheen kannattaminen. On aika herätä! Olemme viimeisissä päivissä ja monet lampaat eksytetään ja pastoreilla on suunnaton rooli tuossa käynnissä olevassa petoksessa. Kun lampailla on villat vedettynä silmilleen, ne eivät voi nähdä. Tätä ei voida hyväksyä. Entä sudet, jotka ovat lauman keskuudessa? Hyvien paimenten ei koskaan pitäisi sallia sen tapahtuvan.
Kun vielä on jäljellä uskollisia kristittyjä pastoreita, jotka katsovat Jeesukseen Kristukseen Hyvänä Paimenenaan ja vielä uskovat erehtymättömään Jumalan Sanaan, niin se tosiasia, että niin monet pastorit ovat siirtyneet pois raamatullisen kristinuskon perusteista kohti ihmistekoista luopiokirkkoa, saa aikaan sen, että suuri osa laumasta ajelehtii heidän mukanaan.
Ja saanko sanoa tämän jokaiselle uskovalle, joka nyt ymmärtää, että hänen pastorinsa tinkii Jumalan Sanasta ja hyväksyy luopioita opetuksia: Jos olet tehnyt voitavasi varoittaaksesi ja kehottaaksesi pastoriasi kääntymään takaisin totuuteen ja jos varoituksesi ja kehotuksesi on hyljätty, niin kenties on aika lähteä ulos seurakunnasta. Paavali puhui tästä sanoessaan: ”Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti” (Tiitus 3:10).
Petos on pujahtanut sisään monien huomaamatta ja ajoittain jopa tarkoituksella piilotettuna. Juuda varoitti, että tätä tapahtui hänen aikanaan (Juuda 4). Sama on totta näinä vaarallisina aikoina, joita me elämme (2. Tim. 3:1-5).
Viime syksystä alkaen
en ole enää yhteydessä Calvary Chapel -liikkeeseen, vaikka olemme edelleen ystäviä ja yhteydessä muutamien pastorien kanssa, sellaisten, jotka ovat pyrkineet pysymään uskollisina Herralle ja Hänen Sanalleen.
Pyörtäneiden Calvary Chapel'in pastorien, kuten muidenkin johtajien Kristuksen ruumiissa täytyy tehdä korjaus ja heidän on tehtävä se nopeasti. Sanan mukaan lunastuksemme lähenee ja Hän voi palata millä hetkellä hyvänsä niille, jotka ovat valmiina.
Jos sinä olet pastori, joka olet suostunut nykyajan hengelliseen luopumukseen, niin palaa takaisin Jumalan Sanaan ja saarnaa sitä ja opeta sitä! Jos seurakuntasi kutistuu, niin mitä siitä! Parempi, että on muutamia, jotka ovat vakaita ja voivat mennä ulos ja kantaa hedelmää Herralle, kuin että on sosiaalisen evankeliumin osallistujia täynnä oleva megaseurakunta, jota valmistetaan tulevaa maailmanuskontoa varten.
Vaikka laaja-alainen siirtyminen kohti luopumusta on ollut käynnissä jo jonkin aikaa ja postmoderneja/esiintulevia, päämäärätietoisia ideoita omaksutaan laajalti, niin vielä on ehkä aikaa, jos pastorit katuvat ja palaavat evankeliumin ja Jumalan Sanan puhtauteen.
Monet johonkin järjestöön tai kirkkokuntaan, kuuluvat pastorit, jotka lukevat tätä avointa kirjettä, tuntevat ehkä itsensä pelokkaiksi, jos joutuvat jättämään sellaisen ”katon” antaman suojan. Et ehkä ole koskaan ollut ulkona tuon sateenvarjon antaman suojan ulkopuolella. Jossakin vaiheessa sinun on kuitenkin kysyttävä itseltäsi: Luenko todella ”kaikki tappioksi” voittaakseni Kristuksen (Fil. 3:8)? Otanko ristini ja seuraanko Häntä kustannuksista välittämättä (Mt. 16:24)? Olen nyt kuullut kertomuksia pastoreista (sekä Calvary Chapel'issa että muissa ryhmissä ja kirkkokunnissa), jotka lopulta ovat tehneet tuon päätöksen erottautua kaikista luopioista yhteyksistä. Jos olet yksi heistä, niin jatka sitä palvelutyötä, jonka Jumala on antanut sinulle ja seuraa yksin Jeesusta Kristusta. Et voi koskaan mennä väärään olemalla kuuliainen Jeesukselle ja Hänen Sanalleen.
Herra Jeesus Kristus tulee pian. Löytäköön Hän meidät valmiina ja odottavina.
Vilpittömästi Kristuksessa,
Roger Oakland
Understand The Times
P.S.
Vartijasi korottavat äänensä, kaikki he riemuitsevat, sillä he näkevät silmästä silmään, kuinka Herra palajaa Siioniin. . . . Lähtekää sieltä, älkää koskeko saastaiseen; lähtekää sen keskeltä, puhdistautukaa, te Herran aseenkantajat. Jesaja 52:8, 11
Mutta hän vastasi ja sanoi: Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois. Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat. Matteus 15:13-14
