------------------------
Dollari lähtee ja tilalle tulee bancor maailman uutena reservivaluuttana.
Mielipide.
28/08/2010
Globaali valuuttako nurkan takana?
Global Currency Around the Corner?
By Henry Lamb (klikkaa kuvaa nähdäksesi videon)Sovereignty International
Jos IMF (International Monetary Fund) saa tahtonsa läpi, niin "bancor" korvaa dollarin maailman reservivaluuttana. Huhtikuun 13. pnä julkaistun raportin mukaan IMF haluaisi noudattaa toimintasuunnitelmaa, joka laajentaisi erityisnosto-oikeuksien (Special Drawing Rights = SDR) käyttöä USA:n dollarin korvaamiseksi arvon varastona ja lopulta globaalin valuutan, nimeltä "bancor", luomiseksi. "Bancor" on nimi, jota ehdotti brittiläinen taloustieteilijä John Maynard Keynes, joka johti maailman pankkikomissiota, joka loi IMF:n Bretton Woods-neuvottelujen aikana ennen YK:n perustamista.
Uuden globaalin valuutan laskisi liikkeelle uusi globaali keskuspankki, jolla olisi valta määrätä veroja eri rikkeistä. Kirjoittajien mukaan pankin olisi oltava ”tilivelvollinen jäsenvaltioille, mutta säilytettävä riippumattomuutensa”. Tämä lausunto kuulostaa samanlaiselta kuin puolustelut USA:n keskuspankille, jonka kongressi perusti ja joka muka on tilivelvollinen kongressille, vaikka se ei anna kongressin tarkastaa toimiaan eikä edes vastaa kongressin kyselyihin, kenelle se lainaa USA:n dollareita.
Globaali keskuspankki on jo kauan ollut niiden päämäärä, jotka ajavat globaalia hallintoa. Amerikan koululaitos on epäonnistunut opettamaan oppilaille vuosisataista konfliktia niiden välillä, jotka haluavat globaalia hallitusvaltaa ja niiden, jotka eivät sitä halua. Koulut opettavat harvoin, että Woodrow Wilson ja kumppanit loivat Kansainliiton (League of Nations), tai että miksi tuo instituutio epäonnistui. Koulut eivät koskaan selitä, että monet niistä samoista ihmisistä, jotka edistivät Kansainliittoa, jatkoivat ponnistuksiaan hallituksen ulkopuolisten järjestöjen, kuten ulkomaansuhteiden neuvoston (Council on Foreign Relations) kautta, kunnes Franklin Roosevelt valittiin presidentiksi.
Koulut kyllä tunnustavat Roosevelt'in ansioksi auttamisen YK:n luomisessa, mutta ne eivät milloinkaan selitä, että Roosevelt toi hallintoonsa tusinoittain ihmisiä CFR:stä luonnostelemaan ”Uutta Sopimustaan (New Deal)”, kuten myös suunnitelmia YK:ta varten.
Koulut eivät opeta, että presidentti Kennedy'n suunnitelma oli luovuttaa USA:n armeija YK:lle antamaan esiintulevalle globaalille hallitukselle voima politiikkansa pakottamiseen. Niitä, jotka eivät usko tätä, kehotetaan lukemaan asiakirjan: ”Freedom from War: the United States Program for General and Complete Disarmament in a Peaceful World”, Department of State Publication 7277, julkaistu syyskuussa 1961.
Ne, jotka uskovat, että maailmaa pitäisi hallita globaalilla vallalla, ovat toimineet tätä päämäärää kohti yli vuosisadan ajan. He ovat hellittämättömiä; he ovat pakkomielteen ajamia; he ovat vakuuttuneita, että tietävät parhaiten, kuinka ihmisten pitäisi elää. He uskovat, että eliitin, hyväntahtoisen intelligentsian, pitäisi valvoa kaikkia valtioita ja kaikkia yhteiskuntia. Tämä eliitti voi varmistaa yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden pakottamalla johonkin sellaiseen, joka on tullut tunnetuksi kestävänä kehityksenä. Nämä ihmiset ovat nyt lähempänä päämääräänsä kuin koskaan historiassa.
Woodrow Wilson otaksui, että hänen poliittinen valtansa riittäisi Kansainliiton pakottamiseen. Hän aliarvioi sellaisten vapauden rakastajien päättäväisyyttä, kuin Henry Cabot Lodge ym. senaattorit, jotka kieltäytyivät ratifioimasta sopimusta, jolla Kansainliitto luotiin. Roosevelt otaksui, että toisen maailmansodan hävitys riittäisi tuomaan maailmanhallituksen ajan YK:n vallan alla – ja oli oikeassa, kunnes poliittinen todellisuus murskasi hänen utopistisen sosialistisen unelmansa globaalista yhteisöstä.
Kennedy'n vuoden 1961 suunnitelmat täydellisestä aseistariisunnasta haihtuivat vuonna 1962, kun Neuvostoliitto alkoi rakentaa ohjusten laukaisualustoja Kuubassa. Kävi täysin selväksi, että huolimatta kaikista lämpimistä ja epämääräisistä puheista globaalista naapuruudesta, neuvostoliittolaiset pyrkivät täysillä saavuttamaan sotilasmahdin USA:n murskaamiseksi. Onneksi presidentti Kennedy vastusti Neuvostoliiton sotilasmahtia USA:n sotilasmahdilla ja neuvostoliittolaiset perääntyivät.
Tämä historiallinen tosiasia on voimakas opetus, jonka pitäisi opettaa nykyisiä ja tulevia johtajia, että tämä kansa ei voi ottaa sitä riskiä, että vastaa sotilaallisiin uhkiin jollakin vähemmällä kuin sotilaallisella voimalla. Ne, jotka pyrkivät ratkaisemaan uhkat retoriikalla ja kaksipiippuisilla telekuiskaajilla (double-barrel teleprompters) ovat Amerikalle vaarallisempi uhka, kuin mikään ulkoinen vihollinen.
Ne, jotka ajavat globaalia hallintoa, ovat muuttaneet taktiikkansa, mutta eivät päämääräänsä. He ovat tehneet pitkiä harppauksia erilaisilla sopimuksilla ja varsinkin Agenda 21:n ja kestävän kehityksen käsitteen soveltamisen kautta. Vapauden mureneminen, mikä on väistämätön jokaisen globaalin hallinnon systeemin alaisuudessa, on maalattu vihreäksi, paketoitu kimpuksi ja päälle laitettu nimilappu ”yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus” ja myyty innokkaalle sukupolvelle amerikkalaisia maailmanparantajia.
IMF:n ehdottama globaali valuutta on juuri viimeisin askel kohti tuota lopullista utopistista näkyä, jota niin monet ovat niin kauan tavoitelleet. Vapaus, joka antoi voiman Amerikan nousulle suuruuteen, ei voi olla olemassa globaalin hallinnon systeemissä. Luojan suoma ja Yhdysvaltojen perustuslain takaama yksilönvapaus globaalissa hallinnossa parhaimmassa tapauksessa vähenee ja pahimmassa tapauksessa täydellisesti kielletään.
Globaali hallinto missä muodossa tahansa täytyy hyljätä.
ALAN FRANKLIN päättää: Kiitän tätä briljanttia artikkelia, joka tiivistää täsmälleen sen, mitä minä uskon. Matkustelen kaikkialla, missä ihmiset tahtovat olla valveilla ja tietää enemmän suunnitelmista maailmanhallitusta varten. Minun pääaiheeni on Raamatun profetia ja kuinka se on toteutumassa maailman näkemättömien silmien edessä. Seurakunnan pitäisi ikävöidä (yearn) Herran paluuta, mutta sen sijaan suurin osa haukottelee (yawn). Seurakunta, on aika herätä! Aika on lyhyt. Olen ottamassa vastaan puhetilauksia ensi vuodeksi Britanniaan, USA:han ja Kanadaan, joten tulkaamme yhteen, ennen kuin käy poliittisesti epäkorrektiksi puhua aiheistani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti