Lähettäessään tämän artikkelin sähköpostiviestinsä liitteenä (11.5.2015), Samuel kirjoitti viestiinsä seuraavaa:
Shalom!
Tässä linkki One Way TV:n ohjelmaan, Hard Talk, jossa Aki Miettinen ja veteraanisaarnaaja Matti Pyykkönen keskustelevat karismaattisuudesta. Hyvä ohjelma Selkomaa-faneille!
http://oneway.tv/video/0_8uau08rr
On toivottavaa, että mahdollisimman moni lähettäisi näitä posteja eteenpäin totuuden edistämiseksi, koska suuri eksytys on jo suuressa määrin vallannut Suomen Siionin.
Bileamin Aasi
------------------------------
Herätys vai luopumus?
Hunt, Dave
McMahon, T.A.
April 1, 2015
Tietäen, että elämme viimeisistä päivistä viimeisiä, ja läheinen tempaus hyvin todellisena toivona, ajatuksemme usein kääntyvät merkkeihin, joiden Kristus sanoi ilmoittavan paluunsa läheisyyden. Eniten puhuttuja merkkejä ovat ”sodat ja huhut sodista ...kun kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan...ja...nälänhätää ja ruttoa ja maanjäristyksiä...nämä ovat synnytystuskien alkua” (Mt. 25:6-8).
On kiistämätöntä, että nämä erityiset ”synnytystuskat” ovat olleet sekä silmiinpistäviä että kiihtyviä senjälkeen, kun Israelista jälleen tuli kansakunta vuonna 1948. Tuosta ajasta näiden merkkien voimakkuus ja tiheys ovat kasvaneet kuin synnytystuskat naisella, jonka synnyttämisen aika lähestyy, aivan kuten Kristus ennusti. Kuitenkin ensimmäinen merkki, jonka Kristus antoi, on paljolti unohdettu ja Hänen vakava varoituksensa jätetty huomioimatta:
Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä (KJV: deceive, petä).
Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus' ja he eksyttävät monta....
Ja monta väärää profeettaa nousee ja he eksyttävät monta.
Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin. (Mt 24:4,5,11,24) [Korostus lisätty]
Huoli tästä ennustetusta petoksesta on ollut leimaa-antava tälle palvelutyölle. Tarkastelkaamme lähemmin sitä uskonnollista petosta, jonka Kristus ennusti. Hän antoi varoituksen: ”Varokaa, ettei kukaan petä teitä.” Sen vakavuus korostuu siinä, että se sanotaan kolmesti. Sen luonne on määritelty: vääriä kristuksia, vääriä profeettoja ja vääriä merkkejä ja ihmeitä. Se, että hän toistaa neljästi sanan ”monta,” viittaa suurten joukkojen maailmanlaajuiseen pettämiseen.
Paavali antoi samanlaisen varoituksen: ”Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla...” Hän selittää, että se hengellinen petos, johon Kristus viittasi, tartuttaa tunnustavan seurakunnan. Se on ilmeistä hänen puhuessaan ”luopumuksesta”:
Sillä se [Herran] päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen [Antikristus] ilmestyy, kadotuksen lapsi. (2. Ts. 2:3)
(Suomentajan ”disclaimer”: Eksytyksen/petoksen äärimmäistä oveluutta heijastaa se, että TBC:n tasoinen palvelutyö itsekin on petoshenkien sokaisema, mitä tulee yllä olevaan Raamatun ehkä tärkeimpään eskatologiseen jakeeseen. Tässä jakeessa nimittäin sana luopumus on käännösvirhe. Alkuperäinen kreikan sana on apostasia (lähtö) ja tarkoittaa seurakunnan fyysistä lähtöä tästä maailmasta eli tempausta. Viime aikoina tämä totuus näyttää valjenneen yhdelle ja toiselle Amerikan ”prophecy puff'eista,” kuten David Reagan'ille, jonka artikkelin tästä aiheesta laitan ylimääräiseksi liitteeksi. Hänelle se on valjennut päälle seitsemänkymppisenä ja hänelle on nostettava hattua, kun hän vielä tuossa iässä pystyy muuttamaan käsityksiään. Tässä linkki videoon, jolla Andy Woods pitää esitelmän aiheesta ”Tempaus vai luopumus jakeessa 2. Ts. 2:3?” hiljattaisessa Bill Perkins'in Compass -järjestön Steeling the Mind -konferenssissa:
Yleinen käsitys on juuri tähän jakeeseen perustuen, että ennenkuin tempaus voi tapahtua, niin ensin täytyy tapahtua suuri luopumus, ikäänkuin luopumus olisi tempauksen merkki. Luopumusta on aina ollut ja sitä tulee erityisesti olemaan lopunaikoina (Mt. 24:12, 2.Tim. 3:1-4), mutta silti 2.Ts. 2:3 ei puhu luopumuksesta, vaan lähdöstä. Tempaukselle ei ole mitään edeltävää merkkiä. Tänä aikana on paljon eksytystä/petosta ja luopumusta, mutta on ihan oikeaa herätystäkin ja suurin herätys on vasta tulossa – Jukka Rokan ”kaulankatkoherätys.”)
Vaikka tosi kristitty ei voi luopua, niin väärä voi. Luopua mistä? Uskosta Kristukseen, jota on ulkoisesti tunnustanut ilman sisäistä todellisuutta. Ne harvat luopiot, jotka ilmoittavat itsensä ateisteiksi tai buddhismiin tai hindulaisuuteen kääntyneiksi, eivät ole Kristuksen ja Paavalin huolen aihe tässä jakeessa. He varoittavat totuudesta kääntymisestä tunnustavassa seurakunnassa. Muut kirjoitukset vahvistavat tämän, kuten tulemme näkemään.
Paavali varoittaa meitä eksymästä luulemaan, ettei luopumusta tule. Sen täytyy tulla. Sellainen varoitus voi merkitä vain, että viimeisinä päivinä monet hylkäävät raamatullisen opetuksen, että luopumus on väistämätön. Väärät profeetat, joihin Kristus viittaa, käyttävät vääriä merkkejä ja ihmeitä tukemaan väärää opetustaan, että herätys, eikä luopumus, on käynnissä. Siksi Paavali varoittaa meitä, ettemme antaisi puheen herätyksestä eksyttää itseämme: luopumuksen täytyy tulla; muuten Kristus ei palaa!
Väärät merkit ja ihmeet ovat erottamaton osa luopumusta. Näennäiset ihmeidentekijät toimivat totuudesta luopumisen keihäänkärkenä ja eksytyksen mahdollistaa se, että kokemusta korostetaan enemmän kuin oppia: ”Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia” (2. Tim. 4:3). Kristus julistaa:
Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'. (Mt 7:22-23)
Nämä luopiot, joista Kristus puhuu, eivät menetä pelastustaan; he eivät olleetkaan pelastettuja (”minä en ole koskaan teitä tuntenut”). Silti he ovat korkean profiilin kristillisiä johtajia, jotka näköjään tekevät merkkejä ja ihmeitä Kristuksen nimessä. On traagista, että he uskovat, että heidän kykynsä profetoida ja tehdä ihmeitä todistaa heidän kuuluvan Hänelle. Merkit ja ihmeet ovat niin vaikuttavia, ettei opilla enää ole väliä – tätä juuri näemme nykyisin!
On varmaa, että näiden, joista Kristus puhuu luvussa Matteus 7, täytyy olla samoja ”vääriä Kristuksia ja vääriä profeettoja”, joihin Hän viittaa luvussa Matteus 24. Sitäpaitsi ne merkit ja ihmeet, joita he pystyvät tekemään, ovat näköjään niin vaikuttavia, että ilman Pyhän Hengen erottamista he eksyttäisivät valitutkin. Ilmeisesti tähän sisältyy enemmän kuin pelkkää petkutusta. Näiden ihmeiden tekijöiden takana on Saatanan voima, jota he tietämättään palvelevat Herran nimessä.
Raamattu ennustaa selvästi viimeisten päivien merkkien ja ihmeiden liikkeen – mutta se on Saatanasta ja siten eksytys, joka pettää monet. Varoitettuaan vakavasti, että viimeisinä päivinä ”tulee vaikeita aikoja”, Paavali esittää tämän merkittävän lausunnon:
Ja niinkuin Jannes ja Jambres vastustivat Moosesta, niin nuokin vastustavat totuutta, nuo mieleltään turmeltuneet ihmiset, jotka eivät uskonkoetuksissa kestä. (2. Tim. 3:8)
Jannes ja Jambres olivat faaraon hovin noitia, jotka Saatanan voiman kautta toistivat (tiettyyn pisteeseen asti) ihmeitä, joita Jumala teki Mooseksen ja Aaronin kautta. Siten Paavali julistaa, että viimeisten päivien totuuden vastustus ei tule niinkään paljon seurakunnan ulkopuolelta, vaan niiltä sen sisällä, jotka ovat hylkiöitä uskon suhteen: turmeltuneita ihmisiä, jotka turmelevat totuuden. Ja he tekevät niin tekemällä Kristuksen nimessä näennäisiä ihmeitä, joista jotkut (silloin, kun eivät ole pelkkää petkutusta) ovat itseasiassa Saatanasta. Siten he pettävät ja johtavat monet harhaan – ei ulos seurakunnasta, vaan väärään oppiin ja siten väärään toivoon seurakunnan sisällä. Saatanalla ei ole tehokkaampaa keinoa kadottaa sieluja!
Sellainen petos, joka käsittää koko nykyisen herätyskristillisyyden kirjon, täytyy ottaa vakavasti! Videot tilaisuuksista näyttävät ihmisiä konttaamassa lattialla, ulvovan kuin sudet, haukkuvan kuin koirat, karjuvan kuin leijonat, vääntelehtivän tavalla, joka olisi mahdotonta ilman jonkin hengellisen voiman apua, kykenemättä sanomaan, tai edes muistamaan nimeään yrittäessään todistaa – ja vielä pahempaa. Monet niistä, joita kastetaan, näyttävät menettävän tajuntansa, tai vapisevan niin väkivaltaisesti, että heidät täytyy kantaa pois kastealtaasta, etteivät hukkuisi. Toiset viuhtovat niin villisti, että tarvitaan useita miehiä käsittelemään heitä. Että sellaiset asiat voidaan nyt hyväksyä todistuksena Pyhästä Hengestä, todistaa vain eksytyksen syvyyksistä!
Juuda kehottaa meitä ”kilvoittelemaan vakavasti sen uskon puolesta, joka kerran annettiin pyhille” (Juuda 1:3). Kilvoittelemaan ketä vastaan? Ei varmasti ensikädessä jumalattomia vihollisia vastaan seurakunnan ulkopuolella. Varoitus koskee sisäpuolella olevia: ”Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä” (jae 4). Pujahtanut, voi tarkoittaa vain seurakunnan sisällä olevia.
Paavali vahvistaa Juudan sanoman puhuessaan Efeson vanhimmille: ”Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa” (Apt. 20:29-30). Se hengellinen petos, josta Kristus varoitti, tulisi rehottamaan seurakunnan sisällä.
Antaen lisävahvistusta Kristus varoitti opetuslapsiaan, että ”tulee aika, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle” (Joh. 16:2) – mitä merkittävin profetia. Hän ei voi viitata kristittyjen teurastamiseen Maon, Stalinin, tai Hitlerin toimesta, sillä he eivät kuvitelleet palvelevansa sillä Jumalaa. Kun Jeesuksen ajan juutalaiset tappoivat varhaisia kristittyjä, he kyllä luulivat palvelevansa Jumalaa; niin tekivät roomalaiskatoliset teurastaessaan tosi kristittyjä ennen ja jälkeen uskonpuhdistuksen; ja niin oli, kun muslimit tappoivat kristittyjä. Mikään niistä ei kuitenkaan ollut Kristuksen profetian täydellinen toteutuminen.
Avainsana on ”jokainen”. Ei fariseukset, paavit, eivätkä muslimit olleet yksin tappamassa kristittyjä. Toiset ajoivat heitä kuolemaan samanaikaisesti. Kristus sanoo kuitenkin, että tulee aika, jolloin jokainen, joka tappaa kristittyjä, luulee palvelevansa sillä Jumalaa. Se voi tarkoittaa vain, että on tulossa maailmanuskonto, johon jokaisen täytyy kuulua, uskonto, joka pyrkii lopettamaan todelliset kristityt Jumalan nimissä. Johannes näki saman kuvan tulevaisuudessa:
Ja sille annettiin valta käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät...
Ja minä näin toisen pedon...Ja se käyttää kaikkea ensimmäisen pedon valtaa...ja saattaa maan ja siinä asuvaiset kumartamaan ensimmäistä petoa...
Ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin. (Ilm. 13:7-15)
Yhteenvetona Raamatun varoitukset ennustavat juuri sen petoksen, jonka löydämme ajassamme: 1) monien väärien profeettojen johtama väärien merkkien ja ihmeiden liike; 2) monet eksytetään näillä näennäisillä ihmeillä; 3) luopumusta koskevan Raamatun opetuksen hylkääminen ja väite, että olemme keskellä, tai ainakin rakentamassa, ”suurinta herätystä seurakunnan historiassa.” Paavali varoittaa, että lupaus herätyksestä on osa viimeisten päivien petosta, joten varokaa! Sensijaan tempausta edeltävinä päivinä on suuri luopumus, lankeaminen pois uskosta. Älä ole osa sitä!
Se, että meidän täytyy vakavasti kilvoitella uskon puolesta niitä vastaan, jotka ovat pujahtaneet seurakuntaan, merkitsee, että taistelu ei ole niinkään uskon taistelu epäuskoa vastaan, vaan ennemmin aidon uskon taistelu väärää uskoa vastaan. Ja se myös on juuri sitä, mitä näemme tänä päivänä. Artikkelit johtavissa lääketieteellisissä lehdissä lainaavat tutkimuksia, jotka osoittavat, että ne, joilla on jokin ”uskonnollinen usko,” toipuvat todennäköisemmin sairaudesta. Christianity Today -lehti julkaisi laajan artikkelin sinisilmäisesti mainostaen näitä tutkimuksia, ikäänkuin ne tukisivat totuutta.1 Siten Jumala on alennettu lumelääkkeeksi, joka voi tulla minkä muotoisena, kokoisena, tai värisenä tahansa.
Kristittyjen suuret joukot kuvittelevat, että usko on uskomista, että se, mitä he rukoilevat, tapahtuu ja että jos he todella uskovat, he saavat, mitä ikinä pyytävät. On selvää, että jos asiat tapahtuvat, koska joku uskoo niiden tapahtuvan, niin se joku ei tarvitse Jumalaa. Tämä on mielen voimaa, ei sitä uskoa Jumalaan, jota Kristus opetti (Mk. 11:22)...
Herätyksen aihe on tänä päivänä kaikkien huulilla ja mielissä. Kristillinen TV, radio ja bestsellerit perustelevat vakuuttavasti, että olemme keskellä kristikunnan suurinta herätystä maailman historiassa...On järkytys monille, kun he saavat tietää, että sana ”herätys (revival)” ei esiinny kertaakaan koko KJV -raamatussa. Toivo herätyksestä, joka tänä päivänä innostaa niin monia, ei ole edes raamatullinen käsite. Esitä itsellesi joitakin kysymyksiä: Eikö Kristus asu meissä? Eikö Hän ole keskellämme joka kerran, kun kokoonnumme? Eikö meidän tule olla täynnä Pyhää Henkeä joka hetki? Eikö Jumalan Sana ole riittävä? Miksi sitten juosta merkkien ja ihmeiden perässä, ikäänkuin epätavalliset manifestaatiot todistaisivat, että Jumala on asialla, samalla jättäen huomiotta sen, mitä Jumala on jo antanut meille? Sensijaan tee tutkimus nähdäksesi, mitä Raamattu sanoo. Tarkista jokainen lähde (myös TBC) Raamatun valossa! Ole berealainen. TBC
Viitteet
- Christianity Today (Jan. 6, 1997), 20-30.
T. A. McMahon'in jälkikirjoitus
Niinä 18 vuotena senjälkeen, kun Dave Hunt kirjoitti edellä olevan artikkelin, luopumus on vahvistunut tavoilla, jotka ovat mieltä turruttavia. Kirjoitan tätä sellaisen näkökulmasta, joka työskenteli Dave'n kanssa yli kolme vuosikymmentä ja oppi häneltä, kuinka erottaa virtauksia, jotka ovat valtaamassa seurakunnan vetäen sekä tunnustavat että jopa aidot kristityt pois Jumalan Sanasta. Muistan, että vain kolme vuotta kirjamme, The Seduction of Christianity: Spiritual Discernment in the Last Days (Kristikunnan vietteleminen: Hengellinen erottaminen viimeisinä päivinä), julkaisemisen (1985) jälkeen olimme hämmästyneitä siitä, kuinka paljon pahemmiksi asiat olivat käyneet hengellisesti tuona lyhyenä aikana. Mutta se oli silloin.
Tämä päivä tuntuu olevan valovuosien (vai ”pimeän vuosien”?) päässä tuosta ajasta. Siihen aikaan New Age oli koittamassa. Tänä päivänä meillä harjoitetaan ”kristillistä” joogaa kirkoissa. Silloin evankelikaaliset johtajat kävivät dialogia roomalaiskatolisten johtajien kanssa; tänä päivänä paasto (Lent), tuhkakeskiviikko (Ash Wednesday) ja ristin asemien katoliset rituaalit ovat tulleet suosituiksi ”protestanttien” keskuudessa. Tuohon aikaan kristittyjä nuoria viihdytettiin enimmäkseen heidän seurakunnissaan; nyt heitä johdetaan esiintuleviin kontemplatiivisiin sosiaalisiin evankeliumi-ideoihin.
Silloin kultit voittivat alaa; tänä päivänä kultillisia opetuksia on runsaasti kaikkialla kristikunnassa. Silloin ”kristillinen” psykologia oli tarttumassa seurakuntaan; nyt tuo valetiede on saastuttanut ”raamatullisen” neuvonnan. Raamattutunnit (joissa Raamattua todella tutkittiin) ja rukouskokoukset olivat silloin harvinaisia; nykyisin suosittujen kristillisten kirjailijoiden kirjat ovat syrjäyttäneet Raamatun täydellisesti ja rukous on muutettu ”Herra anna minulle...” -istunnoiksi. Silloin uskoa oltiin muuttamassa ”voimaksi”; tänä päivänä harvinainen on kristitty, joka edes osaa sanoa, mitä raamatullinen usko on. Vääriä profeettoja löytyi vain ”kristillisessä” TV:ssä; nyt he lisääntyvät nopeasti bestseller -listoilla ja johtavat menestyviä ”voittoa tavoittelemattomia” järjestöjä. Olimme tottuneet näkemään TV-saarnaajien kannustavan ahneutta; nykyisin he myyvät eloonjäämisruokaa, jota mainostavat pelonlietsontamenetelmillä.
Elämme niitä aikoja, joita Raamattu luonnehtii sellaisina, että seurakunta ei silloin ”kärsi tervettä oppia” (2. Tim. 4:3). Erottaminen on lähes kadonnut. Ainoa vastalääke on Sanassa – sen ahkerassa tutkimisessa, lukemisessa ja tottelemisessa Hengen avulla.
Yleisin pyyntö meille täällä TBC:llä on: ”Auttakaa minua löytämään raamatullisesti terve seurakunta alueellani.” On murheelista, ettemme voi auttaa heitä. Ei siksi, etteikö sellaisia seurakuntia olisi, vaan siksi, ettemme tiedä, missä mikin seurakunta seisoo opin kannalta edes huomenna. Meitä surettaa nähdä sellaisten seurakuntien, joiden joskus uskoimme olevan vakaita seurakuntia, tulevan ”päämäärätietoisiksi” tai kalvinistisiksi melkein yhdessä yössä. Neuvomme ihmisiä seurakuntayhteyttä etsiessään olemaan berealaisia. Etsikää johtajia, vaikkakin epätäydellisiä, jotka todella haluavat ruokkia Jumalan lampaita Hänen Sanansa mukaisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti