Pyhityksestä saarnaaminen vähentymässä nykyaikana – merkki kristillisyyden luopumuksesta

Tässä aiheellinen professori Johan Malan'in artikkeli pyhityksen merkityksestä uskovan elämässä, jotta tapahtuisi hengellistä uudistumista ja kasvua. Tämä puoli kristillisyydestä on unohtumassa nykypäivänä esiintulevan kirkon noustessa, joka tarjoaa helppoa tietä syntisille uskoa Kristukseen tekemättä parannusta entisestä elämästä ja eläen näin maailmallista elämää. Samuel Korhosen suomentamassa artikkelissa on hyviä lainauksia unohdetuilta pyhityssaarnaajilta.

---------------------

Pyhät Herralle
Holiness unto the Lord

Johan Malan, Mossel Bay, South Africa (January 2016)

http://www.bibleguidance.co.za/Engarticles/Holiness.htm

Elämme maailmassa, joka on täysin sekaisin, koska on menettänyt raamatullisen moraalin ja hengellisyyden tunnon. Nykyiset johtajat, opettajat ja muut vaikuttajat yhteiskunnassa ovat avoimesti kääntäneet selkänsä Raamatun Jumalalle ja laskevat nyt humanistista perustusta postmodernille yhteiskunnalle. Valitettavasti monet kirkot ovat liittyneet tähän liikkeeseen siten edesauttaen 21. vuosisadan esiintulevan kirkon nousua. Tämän kategorian kirkkokunnat mukautuvat avoimesti postmodernin yhteiskunnan vaatimuksiin, jotka pakottavat ne kieltämään rajoittavat raamatulliset normit, jotka estävät ihmisen vapauksia ja myös perustamaan uskontojenvälisiä liittoja globaalien rauhanaloitteiden edistämiseksi.

Evankelisten uskovien pitäisi hyvin selvästi ja yksiselitteisesti ottaa kantaa Jeesuksen Kristuksen evankeliumin tinkimättömän saarnaamisen puolesta. Raamattu tarjoaa ainoan pohjan syntisten vanhurskauttamiselle ja pyhittämiselle. Ei mikään vähempi, kuin näiden totuuksien rohkea julistaminen, pysäytä nykyisen hengellisen taantuman suuntausta maailmassa. Yksi ensimmäisistä Raamatusta luopumisen merkeistä on saarnaajat, jotka vaikenevat pyhityksestä. Seuraava askel alaspäin luopumuksen portaita on tarjota syntisille helppo tie uskoa Kristukseen ilman parannusta. Näin monia syntejä ”uskovien” elämässä katsotaan läpi sormien.

Herran uskollisten palvelijoiden pitäisi saarnata Jumalan koko neuvoa – niin vanhurskautusta kuin pyhitystä. Sanoista ”pyhitetty Herralle” täytyy jälleen tulla antautuneiden pastoreiden ja seurakuntien tunnuslause. Valitettavasti monet nykyajan uskovat eivät edes tiedä, mitä käsky pyhyyteen tarkoittaa. Seuraavat lyhyet selitykset lähes unohdetuilta pyhityssaarnaajilta auttavat meitä saamaan aidon raamatullisen näkökulman tähän tärkeään puoleen hengellistä uudistumista ja täyttymystä:

AW Tozer

Jumalan koko tarkoitus lunastuksessa on tehdä meistä pyhiä ja palauttaa meidät Jumalan kuvaksi. Päästäkseen tähän Hän irroittaa meidät maallisista ambitioista ja vetää pois niistä halvoista ja arvottomista palkinnoista, joihin maailmalliset ihmiset kiinnittävät sydämensä.

Käänny Jumalan puoleen ja ymmärrä. Kerro Hänelle, että hinnalla millä hyvänsä haluat olla pyhä ja sitten pyydä Häneltä, ettei Hän koskaan anna sinulle enemmän iloa kuin pyhyyttä. Kun pyhyytesi tahraantuu, niin ilosi himmenee. Ja pyydä Häntä tekemään sinut pyhäksi, oletpa iloinen, tai et. Ole varma, että lopussa olet yhtä iloinen, kuin olet pyhäkin; mutta mitä tulee nykyhetkeen, niin olkoon koko ambitiosi palvella Jumalaa ja olla Kristuksen kaltainen.

En voi ajatella ainuttakaan kohtaa Uudessa Testamentissa, joka puhuu Kristuksen ilmestymisestä, ilmenemisestä tai tulemuksesta, joka ei suoraan liittyisi moraaliseen käytökseen, uskoon ja hengelliseen pyhyyteen.

Tosi kristityn ihanne ei ole olla onnellinen, vaan pyhä.

Kristus kutsuu ihmisiä kantamaan ristiä; me kutsumme heitä pitämään hauskaa Hänen nimessään. Hän kutsuu heitä hylkäämään maailman; me vakuutamme heille, että jos he vain vastaanottavat Jeesuksen, niin maailma on heidän. Hän kutsuu heitä kärsimään, me kutsumme heitä nauttimaan kaikista porvarillisista mukavuuksista, mitä moderni sivilisaatio tarjoaa... Hän kutsuu heitä pyhyyteen; me kutsumme heitä halpaan ja mauttomaan onnellisuuteen.

Meillä on siunattu Pyhä Henki läsnä ja me kohtelemme Häntä, kuin Hän ei olisi läsnä lainkaan. Me vastustamme Häntä, sammutamme Hänet ja teemme kompromisseja sydämissämme. Me kuulemme saarnan Hänestä ja päätämme oppia lisää ja tehdä asialle jotakin. Päätöksemme valuu hiekkaan ja pian me palaamme samalle kuolleelle tasolle, jolla olimme ennenkin. Me vastustamme siunattua Lohduttajaa. Hän on tullut lohduttamaan. Hän on tullut opettamaan. Hän on neuvon Henki. Hän on tullut tuomaan valon, sillä Hän on valon Henki. Hän tulee tuomaan puhtauden, sillä Hän on pyhyyden Henki. Hän tulee tuomaan voiman, sillä Hän on voiman Henki... Me haluaisimme olla täynnä Henkeä ja silti mennä ja tehdä niinkuin huvittaa. Pyhä Henki, joka innoitti Raamatun, odottaa kuuliaisuutta Raamatulle ja jos emme tottele Raamattua, niin me sammutamme Hänet. Tällä Hengellä on kuuliaisuus – mutta ihmiset eivät halua totella Herraa. Itsekukin on niin täynnä, kuin haluaa olla. Itsekullakin on niin paljon Jumalaa, kuin haluaa. Siinä on hetkellinen impulssi, joka tulee meille huolimatta siitä, mitä pyydämme rukoillessamme julkisesti tai jopa yksityisesti. Me haluamme täynnä olemisen jännityksen, mutta emme halua täyttää ehtoja. Me emme vain halua kyllin kovasti täyttyä... Jos elämässäsi on jotakin vaativampaa, kuin Jumalan kaipaamisesi, niin silloin sinusta ei koskaan tule Hengellä täytetty kristitty. Olen tavannut kristittyjä, jotka vuosien ajan ovat halunneet täyttyä epämääräisellä tavalla. Syy, miksi he eivät ole täyttyneet, on, että heillä on muita asioita, joita haluavat enemmän. Jumala ei tule kiireellä ihmisen sydämeen, ellei tiedä olevansa vastaus ja täyttymys tuon ihmisen elämän suurimpaan ja vastustamattomimpaan haluun.

Meidän kristittyjen täytyy lakata pyytämästä anteeksi moraalista kantaamme ja alkaa tehdä äänemme kuuluvaksi paljastaen synnin ihmisrodun vihollisena ja esittää vanhurskaus ja aito pyhyys ainoina arvollisina pyrkimyksinä moraalisille olennoille.

DL Moody

On paljon parempi elää pyhää elämää, kuin puhua siitä. Meitä käsketään antamaan valomme loistaa ja jos se loistaa, niin meidän ei tarvitse kertoa kenellekään, että se loistaa. Valo on oma todistajansa.

Andrew Murray

Suuri testi sille, onko se pyhyys, jota tunnustamme etsivämme tai saaneemme, totuus ja elämä, on se, että onko se ilmeinen tuottamassaan lisääntyvässä nöyryydessä. Luodussa nöyryys on se, joka tarvitaan, että Jumalan pyhyys voi asua hänessä ja loistaa hänen kauttansa. Jeesuksessa, meidät pyhittävässä Jumalan pyhässä, jumalallinen pyhyys oli hänen elämänsä, kuolemansa ja koroittamisensa salaisuus; yksi pettämätön pyhyytemme testi, joka merkitsee meidät, on nöyryys Jumalan ja ihmisten edessä. Nöyryys on pyhyyden kukka ja kauneus.

Richard Baxter

Pyhyys ei ole muuta kuin tavaksi tullutta sielun, ruumiin, elämän ja kaiken omistamamme vallitsevaa omistamista Jumalalle ja Hänen arvostamista, rakastamista, palvelemista ja etsimistä ennen kaikkia lihan nautintoja ja hyvinvointia.

J C Ryle

Älä tee mitään, mitä et haluaisi Jumalan näkevän. Älä sano mitään, mitä et haluaisi Jumalan kuulevan. Älä kirjoita mitään, mitä et haluaisi Jumalan lukevan. Älä mene minnekään, mistä et haluaisi Jumalan löytävän sinua. Älä lue kirjaa, josta et haluaisi Jumalan sanovan: ”Näytä se minulle.” Älä koskaan käytä aikaa niin, ettei sinusta olisi mukavaa kuulla Jumalan sanovan: ”Mitä olet tekemässä?”

Ei ole pyhyyttä ilman sodankäyntiä. Tosi kristitty on kutsuttu olemaan sotilas ja hänen täytyy toimia sellaisena kääntymyksensä päivästä kuolinpäiväänsä. Häntä ei ole tarkoitettu elämään helppouskoista, laiskaa ja turvallista elämää. Hän ei saa koskaan kuvitella hetkeäkään voivansa nukkua ja torkkua matkalla taivaaseen, niinkuin se, joka matkustaa mukavilla rattailla.

Duncan Campbell

Pyhyyden kaste, osoitus jumalisesta elämästä, on aikamme huutava tarve.

Joel Beeke

Luin kerran lähetyssaarnaajasta, jolla oli puutarhassaan pensas, joka kasvoi myrkyllisiä lehtiä. Tuohon aikaan hänellä oli lapsi, joka pani suuhunsa kaiken löytämänsä. Luonnollisesti hän kaivoi pensaan ylös ja heitti sen pois. Pensaan juuret olivat kuitenkin hyvin syvällä. Pian pensas versoi jälleen. Lähetyssaarnaajan oli kaivettava se pois monta kertaa. Ei ollut muuta mahdollisuutta, kuin tarkastaa maa joka päivä ja kaivaa pensas pois aina, kun se tuli pintaan. Ihmisessä asuva synti on kuin tuo pensas. Se vaatii jatkuvaa juurittamista. Sydämemme tarvitsee jatkuvaa kuolettamista.

John Owen

Meidän täytyy harjoittaa kuolettamista (engl. mortification, kuolettaminen, nöyryyttäminen) joka päivä ja jokaisessa tehtävässä. Synti ei kuole, ellei sitä jatkuvasti heikennetä. Säästä se ja se parantaa haavansa ja elvyttää voimansa. Meidän täytyy jatkuvasti tarkkailla synnin tämän periaatteen mukaisia toimintoja: tehtävissämme, kutsumuksessamme, keskusteluissamme, hiljentymisissämme, hankaluuksissamme, huveissamme ja kaikessa, mitä teemme. Jos olemme huolimattomia missä tahansa tilanteessa, saamme kärsiä siitä; jokainen virhe, jokainen laiminlyönti on vaarallinen.

Hugh Morgan

Synti on tuhoava läsnäolo ja jokainen hieno voima kutistuu ja kuihtuu tuhoisassa kuumuudessa. Jokainen hengellinen hienotunteisuus menehtyy sen pahansuopaan kosketukseen... Synti heikentää näön ja vie kohti sokeutta. Synti puuduttaa kuulon ja pyrkii tekemään ihmiset kuuroiksi. Synti tärvelee maun saaden ihmiset luulemaan makeaa katkeraksi ja katkeraa makeaksi. Synti turruttaa tuntoaistin ja lopulta tekee ihmisen ”tunnottomaksi.” Kaikki nämä ovat raamatullisia yhdenmukaisuuksia ja niiden yhteinen merkitys näyttää olevan tämä – synti tukkii ja tukahduttaa hengen hienot aistit; synnin vuoksi me turrumme, jäämme tylsiksi ja havaintoihin reagoimisemme vähenee. Synti aiheuttaa kovettumista. Se potkaisee henkeä ja niin vähentää kivulle altistumisemme aluetta.

CH Spurgeon

Jos jaamme itsemme Jumalan ja mammonan kesken, tai Kristuksen ja oman minän kesken, emme edisty. Meidän täytyy antautua kokonaan pyhille asioille, tai muuten olemme huonoja kauppiaita taivaallisessa bisneksessä, eikä inventaariossamme näy voittoa.

Luulen, että mitä pyhemmäksi ihminen tulee, sitä enemmän hän murehtii epäpyhyyttä, jota vielä on hänessä jäljellä.

Herran pelko on kaiken tosi uskonnon alku ja perustus. Ilman vakavaa Jumalan pelkoa ja kunnioitusta ei ole jalansijaa loistavammille hyveille. Se, jonka sielu ei palvo, ei koskaan elä pyhyydessä.

Älkäämme tänä päivänä kylväkö lihaamme, sillä korjuu siitä on turmelus, koska liha tahtoo aina olla sellainen; vaan pyhällä itsemme voittamisella eläkäämme korkeimmille, puhtaimmille ja hengellisimmille päämäärille pyrkien kunnioittamaan pyhintä Herraamme tottelemalla Hänen armollisinta Henkeään.

Mikä elonkorjuu se onkaan, kun korjaamme iankaikkisen elämän! Mitä loputtoman autuuden lyhteitä korjataankaan! Mikä juhla tuo korjuu onkaan! Herra, tee meistä sellaisia elonkorjaajia Poikasi tähden.

Et saavuta pyhyyttä seisomalla paikallasi. Kenestäkään ei ole tullut pyhä suostumatta ja haluamatta olla pyhä ja kipuilematta sen vuoksi. Seuraa sitä, se ei juokse perässäsi. Sinun täytyy tavoitella sitä päättäväisesti, innokkaasti, sitkeästi.

John Wesley

Mainitse minulle sata saarnaajaa, jotka eivät pelkää muuta kuin syntiä, eivätkä halua muuta kuin Jumalaa ja en välitä pätkääkään ovatko he pappeja vai maallikoita; ainoastaan sellaiset ravistelevat helvetin portteja ja perustavat taivaan valtakunnan maan päälle.

Unelmoin ja rukoilen edelleen ajallemme pyhyysherätystä, joka etenee lähetystyössä ja luo aidon yhteisön, jossa jokainen ihminen voi vapautua Hengen voimaannuttamisen kautta toteuttamaan Jumalan luomistarkoituksia.

John Bunyan

Mikään ei voi vahingoittaa sinua, paitsi synti; mikään ei voi murehduttaa sinua paitsi synti; mikään ei voi voittaa sinua paitsi synti; Siksi ole varuillasi.

Ihminen, joka valitsee uskonnon maailman vuoksi, heittää pois uskonnon maailman vuoksi.

Jos olet tehnyt syntiä, niin älä käy levolle katumatta; sillä katumuksen puute synnin tekemisen jälkeen tekee sydämen vieläkin kovemmaksi.

Rukous saa ihmisen lakkaamaan tekemästä syntiä, tai synti houkuttelee ihmisen lakkaamaan rukoilemasta.

Mikä tahansa on ristiriidassa Jumalan Sanan kanssa, sitä pitäisi heti vastustaa saatanallisena.