Jumalan ennaltamäärääminen on totta

Seuraavassa juttua raamatullisesta predestinaatiosta eli ennaltamääräämisestä. Kirjoittaja esittää niin viisaita näkemyksiä, että hänet pitäisi seppelöidä. Mitään tässä maailmassa ei tapahdu sattumalta ja kaikki on Luojan käsissä, voisi kiteyttää tämän artikkelin sanoman. Ihmisen iankaikkinen pelastus on vain Jumalan armoa eikä kukaan voi omalla vapaalla tahdollaan (huom. arminiolaisuus) päättää ruveta uskovaiseksi eli julistaa itseään pelastetuksi. Luterilaisuus asettuu pelastusopillisesti kalvinismin ja arminiolaisuuden väliin ja tarjoaa siten merkittävän vertailukohdan. Artikkelin suomensi: Samuel Korhonen

-----------------------

ENNALTAMÄÄRÄÄMINEN
PREDESTINATION

by Shaun Willcock (South Africa)

---

Raamatullinen oppi ennaltamääräämisestä on yksinkertaisesti tämä: iankaikkisista ajoista saakka Jumala on määrännyt kaiken mahdollisen, mitä ikinä tapahtuu hänen luomakunnassaan aivan sen alusta sen loppuun saakka. Hän on edeltä määrännyt kaikki asiat – mukaan lukien sen, ketkä ihmisrodusta pelastuvat.

Meidän aikoinamme kristityt kavahtavat tätä oppia kauhuissaan. “Ei voi olla!” he huutavat. “Se on hirveä oppi! Väärä oppi!” Olkoon sitten niin, mutta tarkastelkaamme, mikä olisi vaihtoehto.

Ellei ennaltamäärääminen ole totta; ellei Jumala ennen maailman perustamista olisi määrännyt pienintä yksityiskohtaa myöten, mitä ikinä tulee tapahtumaan, niin mitä meillä silloin olisi? Yhdellä sanalla – kaaos.

Meillä olisi maailmankaikkeus, joka toimisi omien lakiensa mukaan. Meillä olisi Jumala (jos häntä sitten lainkaan olisi), joka ei hallitsisi omaa luomakuntaansa.

Eikä ole mitenkään järkevää päätellä, että Jumala, koska hän on Jumala, yksinkertaisesti tiesi, mitä tulisi tapahtumaan kaikkina aikakausina, vaikka ei ollutkaan määrännyt kaikkia asioita. Hän saattoi tietää vain, jos oli määrännyt kaikki asiat! Vain se, jolla on valta määrätä ehdottomalla varmuudella, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, voi tietää ehdottomalla varmuudella, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Tämä maailmankaikkeus ei ole kaoottinen. Se on järjestyksen maailmankaikkeus pienimmästä esineestä taivaitten suurimpaan galaksiin. Luomakunta ei ole kaaoksessa. Suurin osa ennaltamääräämisen vastustajista on tästä eittämättä samaa mieltä. Sitten he kuitenkin sanovat: “Ihmisellä on vapaa tahto ja siksi, vaikka Jumala voi hallita kaikkia muita tapahtumia, hän ei ole suvereenisti määrännyt, kuka pelastuu ja kuka ei.”

Ongelma tässä näkemyksessä on, että jos vain yksi osa Jumalan luomakuntaa toimii jumalallisen ennaltamääräämisen mukaan, niin kokonaisuudessa ei voi olla mitään järjestystä tai harmoniaa. Me kaikki tiedämme, kuinka yksi pieni este, jota emme olleet ottaneet huomioon, voi sekoittaa mitä huolellisimmin laaditut suunnitelmat. Jumala hallitsee tapahtumia joko täydellisesti, tai hän ei hallitse lainkaan. Hän ei voi hallita osittain. Jos kuolevaiset ihmiset voivat ehkäistä Herran päämääriä, niin silloin Jumala ei ole Jumala.

Kuten kaikissa asioissa, niin tässäkin kristityn velvollisuus on tutkia, mitä Raamattu opettaa. Pois ihmisen heikot ja typerät näkemykset ja mielipiteet! Menkäämme elävän Jumalan Sanaan!

Jeesus sanoi: “Eikö kahta varpusta myydä yhteen ropoon? Eikä yksikään niistä putoa maahan teidän Isänne sallimatta” (Mt. 10:29). Varpunen on pieni lintu ja silti edes varpusen putoaminen maahan ei tapahdu muuten, kuin Isän käskystä. Sellainen on hänen suvereeni hallintansa koko valtavan luomakuntansa yli.

”Kuka on kourallaan mitannut vedet ja vaaksalla määrännyt taivaitten mitat? Kuka on kolmannesmittaan mahduttanut maan tomun, puntarilla punninnut vuoret, vaa'alla kukkulat?” (Jes. 40:12). Taivaitten avaruudesta maan tomuun Herran kaikkivaltias käsi on kaiken yllä. Mikään ei ole tuntematon hänelle. Mitään ei ole jätetty sattuman varaan.

Luodessaan maailman hän oli ennalta määrännyt kaikki, mitä siinä milloinkaan tapahtuisi. Tämän täytyy olla totta, jos Jumala on Jumala! Jos jollakin luodulla olennolla on valta toimia jumalallisen ennaltamääräämisen ulkopuolella, niin Jumala ei ole kaikkivaltias. Jumala ei silloin ole Jumala.

Hän toimii tarkan ennalta määritellyn suunnitelman mukaan. Jokainen rakennusmestari tekisi samoin. Älkäämme siis olettako, että kaikkiviisas Jumala toimisi ilman sellaista! Koska kaikki koko luomakunnassa on hänen tekemäänsä, niin siitä seuraa, että kaikki mitä tapahtuu, tapahtuu sopusoinnussa hänen ennalta määrätyn suunnitelmansa kanssa.

Kansat ovat hänen kaikkivaltiaan hallintansa alaisia: “… että elävät tietäisivät Korkeimman hallitsevan ihmisten valtakuntaa ja antavan sen, kenelle hän tahtoo” (Dan. 4:17). Jumala ”syöksee kuninkaat vallasta ja korottaa kuninkaat valtaan” (Dan. 2:21). “Kaikki kansakunnat ovat niinkuin ei mitään hänen edessään, ne ovat hänelle kuin olematon ja tyhjä” (Jes. 40:17). Jumala ”on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat” (Apt. 17:26): missä kukin kansa asuisi, niiden alueiden laajuuden, ja kuka niitä milloinkin hallitsisi.

Kansat muodostuvat kuitenkin yksilöistä ja Jumala valvoo täydellisesti jokaista yksilöä, joka on koskaan elänyt, tai joka elää nyt, tai tulee vielä elämään. Jakeissa Apt. 18:9-10 Herra puhui Paavalille sanoen: ”Älä pelkää, vaan puhu, äläkä vaikene, sillä minä olen sinun kanssasi, eikä kukaan ole ryhtyvä sinuun tehdäkseen sinulle pahaa, sillä minulla on paljon kansaa tässä kaupungissa.” Kuinka Herra olisi voinut sanoa näin Paavalille, ellei hän olisi edeltä määrännyt kaiken, mitä tapahtuisi tuossa kaupungissa? Herra ei ainoastaan edeltä tiennyt, ettei kukaan koskisi Paavaliin vahingoittaakseen häntä, vaan syy siihen, että kukaan ei vahingoittaisi Paavalia oli koska, kuten Herra sanoi, ”Minä olen sinun kanssasi.” Ja juuri koska Herra oli Paavalin kanssa valvoen kaikkia tapahtumia pienimpiä yksityiskohtia myöten, hän saattoi sanoa: ”Kukaan ei vahingoita sinua.” Herra kyllä tiesi, mutta ennaltatietäminen ja ennaltamäärääminen kulkevat käsikkäin. En voi olla ehdottoman varma siitä, mitä minulle huomenna tapahtuu, ellen kykene hallitsemaan kaikkia huomisen tapahtumia pienintä yksityiskohtaa myöten. Tätä minä en tietenkään pysty tekemään (Jk. 4:13-15), mutta Jumala hallitsee täysin huomista, eikä vain huomista, vaan jokaista jäljellä olevaa päivää, kunnes maailma loppuu ja vielä ikuisuutta sen jälkeen.

Pilatus sanoi Jeesukselle: “Etkö tiedä, että minulla on valta sinut päästää ja minulla on valta sinut ristiinnaulita”, johon Jeesus vastasi: ”Sinulla ei olisi mitään valtaa minuun, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä” (Joh. 19:10,11). Raamattu kyllä selvästi opettaa, että kaikki, mitä tapahtuu koko luomakunnassa, tapahtuu jumalallisen ennaltamääräämisen vuoksi emmekä me voi korottaa ääntämme heikkoon protestiin ja sanoa, että se olisi totta kaikessa, paitsi kysymyksessä siitä, kuka pelastuu.

Jopa ihmisen lankeemus oli osa Jumalan suunnitelmaa. Tämä on selvää ainakin kahden tosiasian perusteella. Ensiksi, Raamattu puhuu Kristuksen kuolemasta, että se ”oli edeltätiedetty jo ennen maailman perustamista” (1. Piet. 1:18-20). Kun Aadam teki syntiä, se ei ollut Jumalalle yllätys! Hänen lankeemuksensa ei säikäyttänyt Jumalaa eikä pakottanut häntä kiireesti muotoilemaan lunastussuunnitelmaa Kristuksessa. Ei! Jos Kristuksen kuolema oli edeltämäärätty, ennen kuin maailma olikaan, niin on selvää, että myös lankeemus oli osa Jumalan suunnitelmaa. Oi, ymmärrettäköön se selvästi: Jumala ei ole synnin alullepanija. Silti hän salli synnin tulla maailmaan. Ellei hän olisi sallinut sen tulla maailmaan, se ei milloinkaan olisi voinut tehdä niin.

Toiseksi, Raamattu sanoo, että Jumala ”ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät …edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta” (Ef. 1:4-5) On siis täysin ilmeistä, että ennen kuin maailma alkoi, niin Jumala valitsi muutamat ihmiskunnasta pelastukseen Kristuksessa ja että ihmisen syntiinlankeemus oli osa Jumalan suunnitelmaa.

Herra EI ole jättänyt pelastusta ihmisen vapaasti “valittavaksi” – hänen ”vapaan tahtonsa” teoksi. Tämän Raamattu tekee täysin selväksi. Pelastus EI ole ihmisen valinta, vaan se on Jumalan LAHJA. Ja se on lahja, jota ei ole on annettu kaikille, vaan niille, jotka Herra on iankaikkisuudesta valinnut pelastukseen.

“Sillä Moosekselle hän sanoo: Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan” (Room. 9:15). Onko hänellä armoa kaikille? Ei; sillä jae 18 sanoo: ”ja paaduttaa, kenen tahtoo.” Faarao oli yksi, jonka Jumala paadutti (jae 17; ks. myös 2. Moos. 7:3). Jotkut ovat ”laupeuden astioita” ja jotkut ”vihan astioita, valmiita (KJV: fitted) häviöön” (Room. 9:22,23); Juudan innoitetussa kielessä ihmisten on ”kirjoitettu tulevan tähän tuomioon” (Juuda 4).

Lukijani, kapinoitko sinä Herran Sanaa vastaan? Sanon sinulle, että tämä oppi on totta, pidätpä siitä, tai et. Se on totta sinun mielipiteestäsi riippumatta. Jotkut riehuvat tätä selvää totuutta vastaan kaikella ilkeydellä, mitä heissä on, mutta kaikki heidän raivonsa ei muuta sitä.

Salli minun kuitenkin sanoa vielä tämä: Tämä oppi EI ole hirveä oppi. KAIKKI ovat tehneet syntiä – eikö niin? (Room. 3:23). KAIKKI ovat kuolleita synneissä äitinsä kohdusta saakka (Ps. 51:5). Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan (Room. 3:10). Jumala ei ole synnin alullepanija. IHMINEN teki syntiä Jumalaa vastaan. HÄN kapinoi.

Syntisten maailmasta Jumala pelastaa muutamia. Hän pelastaa ne, jotka valitsi iankaikkisuudessa. Onko se epäreilua? Ei lainkaan. Ihminen teki syntiä! Jumala ei ota hyviä ihmisiä ja tee heistä pahoja. KAIKKI ovat syntisiä! Ja synnintekijöiden maailmasta Herra pelastaa muutamia. Tämä ei ole epäreilua. Koska ihminen kapinoi Jumalaa vastaan, niin Jumala ei ollut mitenkään velvollinen pelastamaan ketään. Hän ei ollut velvollinen pelastamaan ainuttakaan ihmissielua. Hän on vapaa tekemään omillaan, mitä tahtoo. Hän olisi voinut pelastaa kaikki, ei ketään, tai muutamia. Hän valitsi muutamien pelastamisen. Onko se epäreilua? Ei. Hän olisi ollut täysin vanhurskas, vaikka olisi jättänyt kaikki kuolemaan synneissään ja putoamaan helvettiin. Se tosiasia, että hän pelastaa muutamia, on yksin hänen armonsa ja rakkautensa teko. Jos hän olisi pelastanut kaikki, hänen armonsa olisi tullut esiin; jos hän ei olisi pelastanut ketään, hänen vanhurskas vihansa olisi tullut esiin; hän kuitenkin valitsi muutamia pelastukseen siten ilmoittaen armonsa heitä kohtaan ja osoittaen vihansa muiden kadotustuomiossa – vanhurskaassa kadotustuomiossa (Room. 9:22,23).

Ennaltamäärääminen täytyy ymmärtää oikein. Jumala ei ota vanhurskasta ja tee häntä vääräksi, jotta voisi tuomita hänet kadotukseen. Jumala teki alunperin ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia (Srn. 7:29). IHMINEN kapinoi Jumalaa vastaan. Jumala vain jättää jo ennestään pahat ihmiset pahuuteensa noudattamaan omia himojaan, kunnes kuolevat. Hän pidättää armon, joka yksin voi pelastaa heidät, armon, se muistettakoon, jota hän ei mitenkään ole velvollinen suomaan kenellekään.

Ei myöskään pidä ajatella, että jos ihminen huutaa Herraa pelastamaan hänet, Herra ei tekisi sitä, ellei hän ole yksi valituista. Voi, kuinka ihmiset ovatkaan kompastuneet tähän kohtaan! Heillä on mielessään tämä kuva köyhästä, kurjasta syntisestä, sydän syntiensä särkemänä, huutamassa Herran puoleen armoa ja anteeksiantamusta ja Herra kieltäytyy ulottamasta armoaan häneen, koska hän ei satu olemaan yksi valituista. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta.

Jumalan Sana sanoo: ”…joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi” (Ilm. 22:17). Jos kuka tahansa sydämeltään särkynyt syntinen huutaa avuksi Herran nimeä, hän pelastuu (Room. 10:13). On kuitenkin niin, että ainoat, jotka koskaan todella huutavat Herraa, ovat valittuja! Myös tämä on selvästi opetettu Jumalan Sanassa. Jeesus sanoi, että se, joka tulee hänen tykönsä, otetaan aina vastaan, mutta samassa lauseessa hän julisti, että ”KAIKKI, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni” (Joh. 6:37). Ja vähän myöhemmin: ”Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä” (jae 44).

Jos syntinen tietoisena kauheasta tilastaan todella huutaa Herraa pelastamaan hänet, niin tuo syntinen on yksi valituista. Ketkään muut eivät milloinkaan todella tule hänen tykönsä.

Tekeekö tämä totuus sitten ihmisestä robotin? Ei sinne päinkään. Se tiivistyy tähän: jos kaikki ovat kuolleita synneissään, niin ellei Jumala anna elämää muutamille, kukaan ei koskaan elä. Kuinka kuollut voi valita elämän? Mahdotonta! Se, joka on kuollut, ei voi “päättää” elää. Niin on laita myös hengellisesti kuolleiden kohdalla. He eivät voi ”päättää” elää. Mutta kun Jumala uudestisyntymisessä antaa elämän, niin he pystyvät näkemään, mitä koskaan aikaisemmin eivät kyenneet oikealla tavalla näkemään. He näkevät oman kataluutensa ja he näkevät Kristuksen kauneuden ja vapaaehtoisesti, ilman mitään pakkoa rientävät hänen tykönsä pelastuakseen. Jumala antaa ensin halun tulla ja sitten he tulevat vapaaehtoisesti.

Onko sitten mitään tarvetta saarnata evankeliumia? Aivan varmasti. Sillä ”Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat” (1. Kor. 1:21). Herra sanoi: “Menkää ja saarnatkaa” (Mk. 16:15). Tämä on Jumalan määräämä tapa. Ennaltamääräämisen oppi ei ole evankelioimisen este, vaan kannuste siihen. Saarnaaminen on Herran käyttämä keino ja se, joka tämän ymmärtää, on kaikkein innokkain evankelioimaan.

Ennaltamäärääminen ei ole hirveä oppi! Ellei ennaltamäärääminen olisi tosiasia, YKSIKÄÄN IHMINEN ei milloinkaan pelastuisi! Sen sijaan, että olisi kauhea oppi, se on mitä kunniakkain oppi. Jokaisella todellisella Jumalan lapsella on syy ylistää Herraa, että hänet on ennaltamäärätty ikuiseen elämään. Koska kaikki ihmiset ovat täysin kuolleita synneissään (Ef. 2:1), niin taivas ei omistaisi ainuttakaan ihmissielua, ellei Jumala olisi ennaltamäärännyt muutamia ikuiseen elämään. Ne, jotka ovat valittuja, ovat valittuja vain Jumalan hyvän mielisuosion vuoksi eivätkä minkään itsessään olevan vuoksi ja siten he voivat vain ylistää häntä hänen armostaan. Ja ne, jotka kuolevat synneissään, eivät voi syyttää Jumalaa vääryydestä, sillä heitä ei pakotettu tekemään syntiä.

Ilman jumalallista ennaltamääräämistä maailmankaikkeus olisi sekasortoinen, ainutkaan sielu ei milloinkaan pelastuisi eikä Jumala olisi Jumala.

---

Shaun Willcock is a minister of the Gospel. He lives in South Africa and runs Bible Based Ministries. For other pamphlets (which may be downloaded and printed), as well as details about his books, audio messages, news articles, etc., please visit the Bible Based Ministries website, or write to the address below. If you would like to be on Bible Based Ministries’ electronic mailing list, please send your details.


Bible Based Ministries
info@biblebasedministries.co.uk
www.biblebasedministries.co.uk

Providing teaching from the Word of God, and a biblical exposure of the Papal system and all that is associated with it


Contending for the Faith Ministries
(Distributor for Bible Based Ministries)
42055 Crestland Drive
Lancaster, CA 93536
United States of America

This pamphlet may be copied for free distribution if it is copied in full