Tietoja minusta

Oma valokuva
Olen 51-vuotias poikamies ja ex-nokialainen. Ennen urheilin maallisesti, mutta nyt kilvoittelen hengellisesti päästäkseni maaliin (1 Kor. 9:24-27). Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja kointähti koittaa teidän sydämissänne. (2 Piet. 1:19) NIV-käännöksestä mottoni: Have nothing to do with the fruitless deeds of darkness, but rather expose (=paljastaa) them. (Efesolaiskirje 5:11) sekä tietenkin "Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu päivän valoon." (Luukas 8:17)

Hae tästä blogista

Tässä tuon esille aikaamme koskevia profeetallisia katsauksia Raamatun profetioiden valossa. Näihin kuuluu myös eksytysten paljastaminen, koska Jeesus varoitti niistä (Matt. 24:4-5,11,23-26). Olen toiminut Cutting Edge Finland -sivuston toisen toimittajan virassa omilla kirjeilläni ja artikkeleiden suomentajana nimimerkillä "nokialainen". Tähän pyrin aina silloin tällöin myös panemaan suomennettuja artikkeleita englanninkielisistä profeetallisista sivustoista sekä tietenkin omia kirjoituksiani.

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Elämä iankaikkisuuden näkökulmasta – maallinen elämä on katoavainen

Tässä yksi tärkeimmistä artikkeleista blogisivustollani. Se muistuttaa ihmistä kuinka lyhyt maallinen elämä täällä maan päällä itse asiassa on kun me kaikki kuitenkin kuolemme jossain vaiheessa ja sitten tulee tuomio. Ei pitäisi kiinnittyä liikaa tähän maailmaan vaan pitää mielessä iankaikkisuusnäkökulma ja elää sitä varten. Jos rakastamme tätä maailmaa niin Jumalan rakkaus ei ole meissä sanoo Raamattu. Tämä maailmanjärjestelmä on paha ja Jeesus kehottaa vihaamaan sitä. Aikojen lopussa luodaan uudet taivaat ja uusi maa eikä vanhaa enää muisteta (Ilm. 21:1-4). Niin kuin jumalattomat ja pahat hävitetään kerran, niin katoaa tämä maailma, jossa yleensä pahat menestyvät. Psalminkirjoittaja muistuttaa meitä tästä tosiasiasta kun aletaan kadehtia jumalattomien menestystä. Uskovan ihmisen ei pitäisi koskaan kadottaa iankaikkisuusperspektiiviä ja alkaa sääliä itseään; se on sielunvihollisen ansa, kaikki epäilys Raamatun uskottavuudesta. Pidä katseesi Herrassa ja turvaa Häneen, äläkä keskity ajallisiin, niin perit Taivaan ihanuuden. Artikkelin suomensi: Samuel Korhonen

---------------------------------------

Elämä iankaikkisuuden näkökulmasta
Living with an Eternal Perspective
Dr. David R. Reagan

[read in Lamplighter (pdf)]

Tämä artikkeli on julkaistu David Reagan'in lehdessä Lamplighter (March – April 2013)

Yksi suurimmista Englannin historian julkisuuden henkilöistä oli William Gladstone (1809 – 1898), joka palveli pääministerinä neljä kertaa 19. vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla.

Gladstone oli sitoutunut kristitty, joka aina kävi kirkossa. Hän opetti myös pyhäkoulusssa koko aikuisikänsä. Itseasiassa hänen päämääränsä jo varhain oli tulla anglikaaniseksi papiksi, mutta valmistuttuaan Oxfordista hänen voimakastahtoinen isänsä vaati häntä menemään politiikkaan. [1]


Vähän ennen kuolemaansa Gladstone puhui puheen, jossa kertoi, että hänen luonaan oli käynyt kunnianhimoinen nuori mies, joka kysyi häneltä elämänohjetta. Nuorukainen kertoi vanhalle valtiomiehelle ihailevansa tätä enemmän kuin ketään toista elossa olevaa ja halusi kysyä hänen neuvoaan koskien omaa uraansa. [2]

Merkittävä haastattelu

“Mitä toivoisitte tekevänne, kun valmistutte collegesta?” Gladstone kysyi.

Nuori mies vastasi: ”Toivoisin pääseväni lakikouluun, sir, aivan kuten tekin.”

“Se on jalo päämäärä”, sanoi Gladstone, “Entä sitten?”

“Toivoisin voivani harjoittaa lakimiehen ammattia puolustaen yhteiskunnan köyhiä ja syrjäytyneitä, aivan kuten tekin.”

“Tuo on jalo päämäärä”, vastasi Gladstone. “Entä sitten?”

“Well, sir, toivoisin eräänä päivänä seisovani parlamentissa ja tulevani ihmisten palvelijaksi, kuten tekin.”

“Myös se on jalo pyrkimys. Entä sitten?”, kysyi Gladstone.

“Toivoisin voivani palvella parlamentissa erinomaisin arvosanoin osoittaen lahjomattomuutta ja huolta oikeudenmukaisuudesta — kuten tekin.”

“Entä sitten?”, kysyi Gladstone.

“Toivoisin palvelevani hallitusta pääministerinä samalla voimalla, antaumuksella, näyllä ja lahjomattomuudella kuin tekin.”

“Ja mitä sitten?”, kysyi Gladstone.

“Toivoisin jääväni eläkkeelle kunnianosoituksin ja voivani kirjoittaa muistelmani — kuten tekin olette nyt tekemässä — että toiset voisivat oppia virheistäni ja voitoistani.”

“Tuo kaikki on hyvin jaloa”, sanoi Gladstone. “Ja entä sitten?”

Nuori mies ajatteli vähän aikaa. “Well, sir, luulenpa, että sitten minä kuolen.”

“Se pitää paikkansa”, sanoi Gladstone. “Ja entä sitten?”

Nuori mies näytti hämmentyneeltä. “Well, sir”, hän vastasi epäröivästi, ”Sitä en ole koskaan ajatellut.”

“Nuori mies”, Gladstone vastasi, “minulla ei ole teille muuta neuvoa, kuin että menkää kotiin, lukekaa Raamattua ja ajatelkaa iankaikkisuutta.”

Hyvä neuvo

Ajatelkaa iankaikkisuutta! Miten hyvä neuvo. Elämä menee niin nopeasti. Se on kuin usva, joka on täällä hetken ja haihtuu kohta. Me valmistaudumme iankaikkisuuteen. Oletko sinä valmis?

Vai elätkö, kuin odottaisit eläväsi ikuisesti? Oletko keskittynyt tähän elämään ja päättänyt koota kaiken rahan, vallan ja maineen, mitä suinkin voit? Oletko kuin Gladstone'n luona vieraillut nuori mies — oletko sellainen, joka ei ole koskaan ajatellut iankaikkisuutta? Jos olet, niin Jumalan Sanassa on sinulle vakava varoitus: [3]
Kuulkaa nyt, te, jotka sanotte: "Tänään tai huomenna lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin ja viivymme siellä vuoden ja teemme kauppaa ja saamme voittoa" -

te, jotka ette tiedä, mitä huomenna tapahtuu; sillä mikä on teidän elämänne? Savu te olette, joka hetkisen näkyy ja sitten haihtuu -

sen sijaan, että teidän tulisi sanoa: "Jos Herra tahtoo ja me elämme, niin teemme tämän tai tuon". (Jaakob 4:13-15)
Elämän ohikiitävä luonne

Tämä kohta muistuttaa minua aina tapauksesta, joka sattui elämässäni useita vuosia sitten. Hyvä ystäväni, jonka kanssa olin opettanut eräässä teksasilaisessa collegessa, soitti minulle eräänä päivänä ja kertoi, että hänellä oli todettu eturauhassyöpä.

“Lääkäri antoi minulle vain kuusi kuukautta elinaikaa”, hän ilmoitti.

Sanoin uutisen kuultuani olevani hyvin surullinen ja lupasin rukoilla hänen ja hänen perheensä puolesta. Sitten lisäsin: ”Mutta muista; minä voin kuolla ennen sinua.”

“Ohoh, onko sinullakin syöpä?”, hän kysyi.

“Ei”, vastasin, “on vain niin, että minulle ei ole luvattu edes yhtä elinpäivää kuudesta kuukaudesta puhumattakaan.”

Meillä kaikilla on taipumus elää niinkuin eläisimme ikuisesti, kun tosiasia on, että me kaikki olemme kuolevaisia ja voimme kuolla millä hetkellä tahansa tuhansista eri syistä, luonnollisista tai onnettomuudesta johtuvista.

Ironista kyllä, Raamattu sanoo, että meidän tuleekin elää kuin eläisimme ikuisesti — muttei tämän maan päällä. Meidän tulee elää valmistautuen iankaikkisuuteen ja toivottavasti iankaikkisuuteen Jumalan kanssa.

“. . . joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämään.” Jeesus (Joh. 12:25)

Olet todennäköisesti uudestisyntynyt uskova, joka on ajatellut vakavasti iankaikkisuutta, mutta olet huomannut, että on vaikea säilyttää iankaikkisuusnäkökulma. Toistuvasti huomaat olevasi elämän ongelmien vangitsema ja seuraus on stressi, huoli ja jopa masennus.

Iankaikkisuusperspektiivistä eläminen on yksi avain voittajana elämiseen. Se on hyve, joka on käymässä yhä tärkeämmäksi, kun yhteiskunta jatkaa hajoamistaan ja kristittyjä vastaan yhä enemmän hyökätään.

Mikä on salaisuus iankaikkisuusnäkökulman säilyttämiseksi? Suuri osa vastauksesta sisältyy tätä maailmaa koskevaan asenteeseesi.

Asenteesi tähän maailmaan

Pysähdy hetkeksi ja ajattele. Mikä on sinun asenteesi tähän maailmaan? Oletko siitä innostunut? Vai tuntuuko se sinusta epämukavalta? Rakastatko maailmaa? Vai tunnetko usein olevasi vieraantunut siitä? Oletko kotonasi tässä maailmassa? Vai tunnetko olevasi kuin muukalainen?

On olemassa vanha negrospirituaali, joka aina haastaa minua tutkimaan asennettani tähän maailmaan. Ensimmäinen säkeistö menee näin: [4]
This world is not my home, (Tämä maailma ei ole kotini)
I’m just a passing through. (Olen vain kauttakulkija)
My treasures are laid up (Aarteeni ovat varastossa)
Somewhere beyond the blue. (Jossakin sinitaivaan takana)

The angels beckon me (Enkelit viittoilevat minua)
From heaven’s open door, (Taivaan avonaisesta ovesta)
And I can’t feel at home (Enkä tunne olevani kotona)
In this world anymore. (Tässä maailmassa enää)

Kuuntele tästä

Ilmaisevatko nämä sanat sinun tuntemuksiasi, mitä tulee tähän maailmaan? Mitä sanaa sinä käyttäisit tiivistämään tuntemuksiasi? Innokas? Ahdistunut? Ihastunut? Vieraantunut? Tunnetko olosi mukavaksi vai epämukavaksi?

Minun asenteeni

Koeta kestää minua hetken ajan, kun kerron omista tuntemuksistani, mitä tulee tähän maailmaan. Sana, jota käyttäisin, on ”viha”. Kyllä, minä vihaan tätä maailmaa. Minä vihaan sitä niin kiihkeästi ja voimakkaasti, että on vaikea löytää sanoja ilmaisemaan sitä.

Salli minun kuitenkin ensin selvittää tuntemustani huomauttamalla, että minä en vihaa Jumalan kaunista ja ihmeellistä luomakuntaa. Minulla on ollut etuoikeus nähdä Alppien majesteettisuus. Alaskan karu kauneus on mykistänyt minut. En koskaan lakkaa ihmettelemästä Jumalan luomia ihmeitä suuressa Amerikan lounaisosassa. Minua on siunattu niin, että olen nähnyt Kapkaupungin uskomattoman kauneuden Etelä-Afrikassa ja Israelissa Juudean erämaan karu ja melkein mystinen autius on valloittanut minut.

Kun sanon, että minä ”vihaan” tätä maailmaa, en puhu Jumalan luomakunnasta. Minä puhun sen sijaan siitä pahasta maailman järjestelmästä, jossa me elämme. Salli minun antaa joitakin esimerkkejä siitä, mistä puhun:
●  Minä vihaan maailmaa, jossa tuhansia vauvoja murhataan joka päivä äitiensä kohtuihin.
●  Minä vihaan maailmaa, jossa nuoria ihmisiä elämänsä keväässä tuhotaan laittomilla huumeilla.
●  Minä vihaan maailmaa, joka hemmottelee rikollisia ja tekee pilkkaa oikeudesta.
●  Minä vihaan maailmaa, joka ihannoi rikollisuutta elokuvissaan ja TV-ohjelmissaan.
●  Minä vihaan maailmaa, joka osoittaa suosiota sellaisille säädyttömille ja mauttomille esiintyjille, kuin Lady Gaga.
●  Minä vihaan maailmaa, jossa hallitus on kääntänyt pelaamisen paheesta hyveeksi.
●  Minä vihaan maailmaa, jossa ammattiurheilijoille maksetaan miljoonia dollareita samalla, kun sadattuhannet kodittomat nukkuvat yönsä kaduilla.
●  Minä vihaan maailmaa, jossa ihmiset tuomitsevat toisiaan ihonvärin perusteella.
●  Minä vihaan maailmaa, joka kutsuu pahaa hyväksi vaatimalla, että homoseksuaalisuus tunnustetaan lailliseksi, vaihtoehtoiseksi elämäntavaksi.
●  Minä vihaan maailmaa, jossa äidit pakotetaan työskentelemään, kun heidän pienet lapsensa kasvavat persoonattomissa päivähoitokeskuksissa.
●  Minä vihaan maailmaa, jossa ihmiset kuolevat tuskallisen kuoleman johtuen sellaisista sairauksista, kuin syöpä ja AIDS.
●  Minä vihaan maailmaa, jossa alkoholin väärinkäyttö repii perheitä hajalleen.
●  Minä vihaan maailmaa, jossa joka ilta näen TV-uutisia lasten hyväksikäyttämisistä, hakkaamisista, sieppaamisista, murhista, terrorismista, sodista ja sotahuhuista.
●  Minä vihaan maailmaa, joka käyttää minun Jumalani, Jeesuksen, nimeä kirosanana.
Toivon, että nyt ymmärrät, mitä tarkoitin sanoessani: ”Minä vihaan tätä maailmaa!”


Jeesuksen näkökulma

Se, miltä minusta tuntuu, ei kuitenkaan ole niin tärkeää. Ratkaiseva seikka, jota sinun tulee ajatella, on Raamatun näkökulma. Tarkastelkaamme sitä ja kun teemme sen, niin verratkaamme Raamatun kantaa omaamme.

Aloittakaamme näkökulmasta, joka meillä Jeesuksen mukaan pitäisi olla. Se on sanottu kohdassa Joh. 12:25 — “Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämään.”

Nämä ovat voimakkaita sanoja. Ne ovat sanoja, jotka saavat meidät vavahtamaan ja ajattelemaan: ”Varmaankaan hän ei tarkoita, mitä sanoo.” Konteksti kuitenkin osoittaa, että Jeesus tarkoitti täsmälleen, mitä sanoi. Miten on? Vihaatko sinä elämääsi tässä maailmassa, vai rakastatko sitä?

Apostolien näkökulma

Apostoli Paavali antoi hyvin voimakkaan varoituksen koskien sopeutumista (getting comfortable with) maailmaan. Kohdassa Room.12:2 hän kirjoittaa: ”Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta.” Kuinka sinä sopeudut tähän kehotukseen?

Oletko sinä mukautunut maailmaan? Oletko sinä omaksunut maailman tavan pukeutua? Entä maailman puhetavan ja maailman rakkauden rahaan? Ovatko sinun päämääräsi maailman päämääriä — valta, menestys, maine ja rikkaudet?

Jeesuksen veli ilmaisi asian hyvin kärkevällä kielellä. Hän sanoi: ”Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen” (Jaakob 4:4).

Oletko sinä maailman ystävä? Tyydyttääkö sinua se, mitä maailma tarjoaa: musiikki, elokuvat, TV-ohjelmat ja bestseller-kirjat? Maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa kohtaan!

Itseasiassa Jaakob sanoo sen vielä voimakkaammin, sillä edellä lainaamani jakeen (Jaakob 4:4) alussa hän sanoo, että ne, jotka ovat maailman ystäviä, ovat hengellisiä avionrikkojia.

Apostoli Johannes sanoo saman asian yhtä voimakkaasti:
”Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta” (1. Joh. 2:15-16)
Ei ole mitään keinoa paeta näiden sanojen opettavaa todellisuutta. Rakastatko sinä maailmaa? Jos rakastat, niin Isän rakkaus ei ole sinussa!

Mielesi kiinnittäminen

Paavali kertoo meille kuinka suojautua maailmaan mukautumista vastaan: ”Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä” (Kol. 3:2). Filippiläiskirjeessä hän antaa saman kehotuksen näillä sanoilla: ”Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa” (Fil. 4:8).

Kuten nämä jakeet osoittavat, niin yksi avaintekijöistä, jotta voisi elää voittoelämää Kristuksessa — iloista ja voitollista epätoivossa kieriskelevän maailman keskellä — on elää tietoisena iankaikkisuusnäkökulmasta.

Mitä se merkitsee? Pietarin sanoin se merkitsee elämistä ”outoina ja muukalaisina” tässä maailmassa (1.Piet. 2:11). Samoin heprealaiskirjeen kirjoittajan sanoin se merkitsee elämistä ”vieraina ja muukalaisina” (Hepr. 11:13). Paavali ilmaisi sen näin: ”älkää kiinnittäkö mieltänne maallisiin, sillä ”meillä on yhdyskuntamme taivaissa” (Fil. 3:19-20).


Suuri kristillinen kirjailija, C. S. Lewis, selitti, että eläminen iankaikkisuusnäkökulmasta, merkitsee ”elämistä kommandona, joka operoi vihollisen linjojen takana valmistaen tietä pääkomentajan tulemukselle.” [5]

Raamatullinen esimerkki

Raamatussa on voimakas esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun uskova irrottaa katseensa Herrasta ja alkaa keskittyä ajallisiin iankaikkisten asemesta. Se löytyy Psalmista 73.

Kaikki Raamatun tutkijat ovat tutustuneet Psalmiin 51, jossa Daavid tunnustaa haureuden syntinsä Batseban kanssa, mutta harvat tuntuvat olevan tietoisia Psalmista 73, joka sisältää Daavidin ylistyksenjohtajan, Aasafin, tunnustuksen.

Tässä merkittävässä Psalmissa Aasaf tunnustaa, että hän melkein kadotti uskonsa, kun menetti iankaikkisuusnäkökulmansa. Se tapahtui, kun hän teki jotakin sellaista, jota me kaikki silloin tällöin olemme taipuvaisia tekemään—hän nimittäin irrotti katseensa Herrasta ja sen sijaan alkoi katsella pahoja. Niin tehdessään hän pani merkille pahojen menestyksen ja alkoi pohtia oliko hänen antaumuksensa Jumalalle vaivan arvoinen (Ps. 73:1-3).

Onko sinulle koskaan käynyt näin? Varmastikin on. Luulenpa, että silloin tällöin meille kaikille on käynyt näin.

Miksi pahat menestyvät?

On kuukauden loppu ja laskut erääntyvät. Istut pöytäsi ääressä ja kirjoitat shekin toisensa jälkeen. Yht'äkkiä saavutat sen minimisaldon, joka sinun täytyy säilyttää maksaaksesi tulevan kuukauden päivittäiset laskut—ruoka, polttoaine, vaatetus, korjaukset jne. Kuitenkin sinulla on vielä pino laskuja maksettavana! Huokaat ärtyneenä pohtien milloin oikein kykenet hoitamaan, mitä olet velkaa.

Kun istut siinä tuijottaen alakuloisesti vaatimatonta saldoasi, alat ajatella erästä ystävääsi työpaikallasi. Hän on turhamainen ja epäpyhä mies, suustaan kuin viemäri. Hän ei voisi välittää vähemmän Jumalasta. Hän on uskoton vaimolleen. Hän ei välitä lapsistaan. Hän on urheiluhullu ja pelaa jatkuvasti. Silti hänellä ei koskaan näytä olevan huolta. Hän asuu kauniissa talossa, ajaa hienolla autolla ja syö hienoimmissa ravintoloissa.

Sydämesi alkaa täyttyä kateudella ja kiukulla. Sinusta tuntuu, kuin huutaisit: ”Herra, minähän palvelen sinua uskollisesti ja kaikki, mitä näytän saavan siitä, on ongelmia. Työkaverini on täydellinen heittiö ja hänellä ei näytä olevan murhetta maailmassa. Missä mättää? Poljenko minä oravanpyörää sinun kanssasi. Ovatko kymmenykseni rahojeni tuhlaamista? Eikö uskollisuuteni yhtään liikuta sinua? Koska asiat menevät näin, voisin yhtä hyvin palvella paholaista ja saada vähän nautintoa elämästä?”

Kuulostaako tutulta? No niin, näin juuri kävi Aasafille. Hän kadotti iankaikkisuusnäkökulmansa, katseli pahoja ja alkoi kieriskellä itsesäälissä (Ps. 73:2-3).

Aasafin synti

On hämmästyttävää, kuinka järjettömiksi tulemme, kun sallimme itsesäälin vallata ajatuksemme. Kun Aasafille kävi niin, hän alkoi luoda mielikuvia rikkaista. Hän alkoi kertoa itselleen, että he elävät “ainaisessa rauhassa” ja rikastuvat yhäti, eivätkä koskaan kohtaa muiden ihmisten vastoinkäymisiä (Ps. 73:4-5,12), mikä kaikki on tietysti täyttä hölynpölyä. Rikkailla tahtoo useinkin olla paljon enemmän ongelmia, kuin muilla. Ensiksikin heidän täytyy jatkuvasti olla huolissaan rahoistaan — kuinka varjella niitä ja saada ne tuottamaan.

Jouduttuaan tähän fantasiamaailmaan Aasaf teki vakavan synnin Jumalaa vastaan. Hän häpäisi Jumalan rakkautta ja uskollisuutta huudahtamalla: ”Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa: minua vaivataan joka aika ja minä saan joka aamu kuritusta” (Ps. 73:13-14).

Aasafin käännepiste

Aasaf oli kirjaimellisesti kadottamaisillaan uskonsa. Hänen henkensä oli myllerryksessä. Hän painiskeli hirvittävän epäilyksen kanssa . . . ”kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva” (Ps. 73:17).


Tässä vaiheessa Aasaf on tuskastuttavan epämääräinen. Hän ei kerro, mitä hänelle tapahtui mennessään Herran huoneeseen, paitsi että hänen iankaikkisuusnäkökulmansa korjattiin. Oliko se jokin laulu, joka kosketti hänen sydäntään? Olisiko se voinut olla Raamatun lukeminen tai saarna? Kenties se oli rohkaiseva sana huomaavaiselta ystävältä. Se saattoi olla jopa kuolemantapaus hänen perheessään. Me vain emme tiedä. Tiedämme varmasti vain sen, että jokin kosketti hänen sydäntään ja muistutti häntä pahojen iankaikkisesta kohtalosta.

Hän sanoo, että häntä muistutettiin siitä, että pahat kävelevät ”liukkaissa paikoissa” ja että Jumala voi syöstä heidät perikatoon milloin tahansa ja he joutuvat ”äkisti turmioon” (Ps. 73:18-19). Toisin sanoen Aasafia muistutettiin, että elämä on hyvin epävarma — tällä hetkellä tässä ja poissa seuraavana.

Kuoleman vaikutus

Luulen, että tämä on syy, miksi prinsessa Diana'n kuolemalla oli niin valtava vaikutus maailmaan. Siinä oli nainen, jolla oli se kaikki — kaikki, mistä maailma unelmoi. Hänellä oli kauneutta, viehätysvoimaa, rikkautta, mainetta ja vaikutusvaltaa. Hänellä oli ”hyvä elämä”. Yhdessä kauhistuttavassa hetkessä se kaikki kuitenkin katosi. Hänet alennettiin tasavertaiseksi meidän kaikkien kanssa — kuolevaiseksi henkilöksi joka on mennyt kohtaamaan Luojansa.

Se oli opettavainen tapaus. Elämän väliaikaisuus meni siinä jakeluun. Olen varma, että se sai monet pysähtymään ja ajattelemaan iankaikkisuutta ensimmäisen kerran elämässään.

Raamattu sanoo, että useimmat ihmiset elävät koko elämänsä kuolemanpelossa. Itseasiassa Raamattu ilmaisee sen vieläkin voimakkaammin. Se sanoo, että useimmat ihmiset ovat ”orjuuden” alaisia kuoleman pelosta kautta koko elämänsä (Hepr. 2:15). Tässä on syy, miksi kuolemalla perheessä, tai ystävän, tai julkkiksen kuolemalla, on aina sellainen vaikutus. Se muistuttaa meitä omasta kuolevaisuudestamme ja avaa oman iankaikkisuusnäkökulmamme.

Aasafin usko uudistuu

Minun mielestäni on mielenkiintoista panna merkille, että kun Aasafin iankaikkisuusnäkökulma oli uudistunut, hän katseli menneitä epäilyksiään ja ihmetteli omaa typeryyttään. Hän päätteli olleensa ”järjetön ja tietämätön” kuin nauta (Ps. 73:21-22).

Aasaf päättää psalminsa ylistämällä Herraa hänen uskollisuudestaan sanoin, jotka muistuttavat Paavalista, kun hän kirjoittaa: ”Jos me olemme uskottomat, pysyy kuitenkin hän uskollisena; sillä itseänsä kieltää hän ei saata” (2. Tim. 2:13).

Aasaf ilmaisee uudistuneet prioriteettinsa muistettavin sanoin:
”Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli. Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti. Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat, sinä tuhoat kaikki, jotka haureudessa sinusta luopuvat. Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi.” (Ps. 73:25-28)
Ratkaisu Aasafin hengelliseen kipuun oli hänen iankaikkisuusnäkökulmansa uudistuminen. Häntä muistutettiin, että tämä elämä on ohikiitävä ja tuomion päivä on tulossa. Hän ymmärsi, ettei ehkä koskaan näkisi oikeutta tässä elämässä, mutta eräänä päivänä oikeus vallitsisi. Hän ymmärsi, että oli kutsuttu elämään uskossa eikä näkemisessä.

Toinen asennetesti

Salli minun antaa sinulle vielä viimeinen testi sen ratkaisemiseksi, elätkö iankaikkisuusnäkökulmasta: Miltä sinusta tuntuu ajatellessasi Herran tulemusta? Se on koetinkivi, joka ratkaisee rakastatko maailmaa vai Herraa.

Maailmaa rakastavan ihmisen asenne voidaan parhaiten ilmaista näillä sanoilla: ”Haluan Herran palaavan, mutta . . .” Aina on ”mutta”.
●  ”Haluan Herran palaavan, mutta vasta, kun olen tienannut miljoona dollaria.”
●  ”Haluan Herran tulevan, mutta vasta, kun olen kirjoittanut suuren romaanin.”
●  ”Haluan Herran tulevan, mutta vasta, kun olen päässyt Time -lehden kanteen.”
●  ”Haluan Herran tulevan, mutta vasta, kun olen rakentanut suuren kirkon.”
●  ”Haluan Herran tulevan, mutta vasta, kun olen 85-vuotias ja kokenut kaiken, mitä elämällä on tarjottavaa.”
Se, mitä nämä ihmiset todella sanovat, on: ”Haluan Jeesuksen tulevan, mutta en halua Hänen sotkevan elämääni!” He ovat maailmaan rakastuneita.

Kun näet olet rakastunut johonkuhun, niin sinä haluat olla hänen kanssaan. Se on elämän tosiasia. Katso vain ihmisiä, jotka ovat juuri rakastuneet. He haluavat olla toistensa kanssa kaiken aikaa. Erossa ollessaan he ovat jatkuvasti puhelimessa puhuen siitä, milloin ovat taas yhdessä!

Sama pätee suhteessa Herraan. Jos todella rakastat Jeesusta, niin haluat olla Hänen kanssaan. Puhut Hänen kanssaan rukouksessa. Pidät yhteyttä Häneen hänen Sanassaan ja jumalanpalveluksessa. Nämä yhteydenpidon muodot eivät kuitenkaan milloinkaan tyydytä kaipaustasi olla Hänen läsnäolossaan, saada omistaa omakohtainen, läheinen yhteys Hänen kanssaan kasvoista kasvoihin.

Olet kuin Paavali, joka on valmis viipymään tässä maailmassa palvellen Herraa, mutta ikävöiden päivää, jolloin sinut yhdistetään Hänen kanssaan joko kuoleman tai Hänen tulemuksensa kautta (2. Kor. 5:8 ja Fil. 1:23-24).

Käytännön ehdotus

Ehdotan, että seuraavan kerran, kun päästät iankaikkisuusnäkökulmasi lipsumaan, niin muista Psalmi 73 ja lue se. Kun pääset loppuun, niin vaihda numerot ja mene Psalmiin 37. Sieltä löydät väkevän tiivistelmän siitä, mitä Aasaf oppi. Se on Aasafin kasvattajan, kuningas Daavidin, psalmi.

Daavid sanoo: ”Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä . . . sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho.” (jakeet 1-2). Hän kertoo, mitä sen sijaan tulee tehdä: ”Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on . . . silloin sinulla on ilo Herrassa” (jakeet 3-4). Uudelleen ja uudelleen hän varoittaa, ettei tule harmitella pahantekijöitä, sillä on tuleva päivä, jolloin heidät ”hävitetään” (jae 9), kun taas ne, ”jotka Herraa odottavat, perivät maan” (jae 9).

Mikä on sinun asenteesi?

Oletko keskittynyt tähän maailmaan? Oletko kiinnitetty siihen, vai onko sinulla tunto siitä tosiasiasta, että olet vain kauttakulkumatkalla kohti ikuista kotia.

Tämä elämä on katoavainen. Tämä elämä on vain iankaikkisuuden alkusoitto. Lauluntekijä Tillit S. Teddlie pani sen kaiken näkökulmaan kirjoittaessaan: [6]
Earth holds no treasures (Ei aarteita maassa)
But perish with using, (Vaan ne tuhoutuu käyttämällä)
However precious they be; (Vaikka kuinka kalliita olisivat)
Yet there’s a country (Kuitenkin on maa)
To which I am going: (Jonne olen menossa:)
Heaven holds all to me. (Taivas on kaikkeni)

Why should I long (Miksi minun pitäisi kaivata)
For the world with its sorrows, (Maailmaa suruineen)
When in that home o’er the sea, (Kun siellä kodissa meren takana)
Millions are singing (Miljoonat laulavat)
The wonderful story? (Ihanaa keromusta)
Heaven holds all to me. (Taivas on kaikkeni)

Heaven holds all to me, (Taivas on kaikkeni)
Brighter its glory will be; (Kirkkaampi sen loisto on oleva)
Joy without measure (Ilo mittaamaton)
Will be my treasure: (On oleva aarteeni):
Heaven holds all to me. (Taivas on kaikkeni)
On olemassa uudempikin laulu, joka tiivistää kaiken olennaisen siitä, mitä merkitsee elää iankaikkisuusnäkökulmasta: [7]
Turn your eyes upon Jesus, (Käännä katseesi Jeesukseen)
Look full in His wonderful face, (Katso täysillä Hänen ihania kasvojaan)
And the things of earth (Ja maailman asiat)
Will grow strangely dim (Käyvät kumman himmeiksi)
In the light of His glory and grace. (Hänen kirkkautensa ja armonsa valossa)
Leonard Ravenhill
Vuosia sitten minulle suotiin siunaus tavata suuri Jumalan mies, Leonard Ravenhill, profeetallinen saarnaaja Englannista. Tapaamisemme jälkeen olimme lyhyen ajan kirjeenvaihdossa. Vähän aikaa ennen kuolemaansa viimeiseen minulle lähettämäänsä kirjeeseen hän liitti pienen kortin, joka sisälsi lyhyen yhden lauseen viestin. Hän kehotti minua opettelemaan viestin ulkoa ja elämään sitä päivittäin.

Se oli heinäkuussa 1988. Minulla on edelleen tuo kortti. Se on kulunut ja repaleinen, koska olen aina pitänyt tärkeänä säilyttää sitä paitani taskussa. Siihen painettu viesti on yksinkertainen, mutta syvällinen: ”Herra, säilytä minut tietoisena iankaikkisuudesta.”





Viitteet:

1) Roy Jenkins, Gladstone: A Biography (New York, New York: Random
House, 1997), 768 pages.
2) There are many versions of this conversation that circulate on the Internet, all
making the same point. The version reproduced here is a composite prepared
by the author.
3) Eugene H. Peterson, The Message (Colorado Springs, Colorado: Navpress,
2002), p. 572.
4) Albert Brumley, “This World is Not My Home (I’m Just A Passing Thru),”
a Negro spiritual of unknown origin arranged by Albert E. Brumley.
Arrangement © by Albert E. Brumley.
5) The author was unable to locate the precise source of this quotation that is
attributed to C. S. Lewis. Lewis refers several times to “living on enemy
territory” in his classic, Mere Christianity, (New York, New York: MacMillan
Publishing Co., 1960), p. 51.
6) Tillit S. Teddlie, “Heaven Holds All for Me,” public domain.
7) Helen H. Lemmel, “Turn Your Eyes Upon Jesus,” © 1922, renewed 1950 by
Singspiration, Inc.
This article is abbreviated from a chapter contained in Dr. Reagan’s book, Living
for Christ in the End Times.



Lue myös tämä Dave Huntin kirjoitus koskien iankaikkisuuden näkökulmaa: http://www.heinola.org/~patato/lukijat/muut/2007_28.php

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Google Website Translator Gadget

Hae tästä blogista (täsmähaku)

Loading

Lukijat (jos lukijat ei näy, mene osoitteeseen nokialainen.blogspot.com.br)

Sivuja

Donald Trumpista artikkeleita ja sivustoja

Blogiarkisto

Uusi Vieraskirja (sis. ajankoht. linkkejä) -- Guestbook and The Conversation Forum (alkoi 25.3.2015)

Paul Begleyn ajankohtaisprofeetallinen YouTube-kanava -- uusia videoita päivittäin maailman tilanteesta

Thomaksen NWO-blogi -- uusi maailman (epä)järjestys (tässä julkaisu: Suomi ja NWO)

E-mail: nokialainen.info (at) gmail.com

eXTReMe Tracker