Olen 59-vuotias poikamies ja ex-nokialainen. Ennen urheilin maallisesti, mutta nyt kilvoittelen hengellisesti päästäkseni maaliin (1 Kor. 9:24-27). Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja kointähti koittaa teidän sydämissänne. (2 Piet. 1:19) NIV-käännöksestä mottoni: Have nothing to do with the fruitless deeds of darkness, but rather expose (=paljastaa) them. (Efesolaiskirje 5:11) sekä tietenkin "Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu päivän valoon." (Luukas 8:17)
Tässä tuon esille aikaamme koskevia profeetallisia katsauksia Raamatun profetioiden valossa. Näihin kuuluu myös eksytysten paljastaminen, koska Jeesus varoitti niistä (Matt. 24:4-5,11,23-26). Olen toiminut Cutting Edge Finland -sivuston toisen toimittajan virassa omilla kirjeilläni ja artikkeleiden suomentajana nimimerkillä "nokialainen". Tähän pyrin aina silloin tällöin myös panemaan suomennettuja artikkeleita englanninkielisistä profeetallisista sivustoista sekä tietenkin omia kirjoituksiani.
Tässä Dave Huntin pureva analyysi nykyajan evankelikaaleista, jotka tunnustautuvat uskonpuhdistuksen ja Lutherin seuraajiksi, mutta samalla tekevät häpeällisesti kompromissia roomalaiskatolisuuden kanssa, kun hyväksyvät sen aitona evankeliumina. Yhteiset asiakirjat ja julistukset esim. luterilaisten ja katolilaisten välillä luovat kuvan hengellisestä jakomielitaudista. Miten voimme yhtäaikaa kunnioittaa sekä uskonpuhdistuksen periaatteita että kadotukseen vievää katolilaista väärää evankeliumia, joka kieltää pelastuksen yksin uskosta Jeesukseen?! Tämäkö on sitä lopunajan luopumusta läntisessä maailmassa, kun ekumenian varjolla häpäistään uskonpuhdistajien sankarillinen työ totuuden eteen ja hyväksytään Saatanan valheet? Jopa Islamia puolustetaan nykyisin oikeana "uskona" joidenkin amerikkalaisten evankelikaalien, kuten Rick Warren, taholta. Raamatun ilmoittama väkevä eksytys on siis käynnissä ja valitettavasti sen uhriksi on joutunut myös Cutting Edge Finland -nettisivuston ylläpitäjäkin, jonka ystäväksi allekirjoittanut aikaisemmin lukeutui. On vain uskomatonta ja surullista seurata miten sielunvihollinen pystyy käännyttämään jonkun entisen puhdasoppisen suorastaan saatanalliseen katolilaiseen oppiin. Se varmasti pitää paikkansa, kun Jeesus sanoi Öljymäen puheessaan, että monet lankeavat pois lopunajalla vähän ennen Hänen toista tulemustaan (Matt. 24:10). Tämän artikkelin suomensi: Samuel Korhonen
Martti Luther muistetaan ja häntä kunnioitetaan laajalti tänä päivänä suuressa osassa maailmaa—varmaan kaikkialla Lännessä. Hiljattainen elokuva hänen elämästään oli Hollywood-menestys, joka uskonnollisesta sisällöstään huolimatta veti suuret sekulaarit yleisöt. Luther vastusti rohkeasti roomalaiskatolisen kirkon vääriä oppeja huolimatta paavi Leo X:n päättäväisyydestä pidättää hänet ja polttaa roviolla elävältä. Vieraillessaan Vatikaanissa hänen silmänsä olivat avautuneet ja nähdessään tekopyhyyden ja avoimen moraalittomuuden papiston keskuudessa aina papista paaviin. Viimeinen korsi oli Rooman aneiden myynti, jotka muka vapauttivat ihmisen kuolleet sukulaiset kiirastulesta taivaaseen. Surullisenkuuluisa myyntikampanja, jolla koottiin miljoonia dollareita, lupasi: ”Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa.” Tämän hävyttömän huijauksen tuloilla maksettiin Pietarinkirkon korjaus ja laajentaminen. Tuo mahtava rakennus seisoo tänä päivänä monumenttina sille väärälle evankeliumille, jota tuo kirkko edelleen säännöllisesti saarnaa!
Pettyneenä ja raivoissaan Luther kirjoitti 95 teesinsä aneiden voimasta ja tehosta ja naulasi ne Wittenbergin linnankirkon oveen. Kopioita levitettiin laajalti useilla Euroopan kielillä, mikä järisytti Eurooppaa saaden aikaan kiihkeän väittelyn ja pannen alulle uskonpuhdistuksen ja miljoonien lähdön roomalaiskatolisesta kirkosta—toivottavasti tuoden pelastuksen monille heistä.
Vaikka Luther säilyttikin osan katolisuudestaan, hänen rohkea julistuksensa keisarillisten valtiopäivien edessä Worms'issa (jyrkkänä vastakohtana niin monien tämän päivän kristittyjen asenteelle) on innoittanut miljoonia: ”Raamattu sitoo minua...ja omatuntoni on Jumalan Sanan vanki. En voi enkä tahdo perua mitään...tässä seison; Jumala auttakoon minua.” Että hän todella tarkoitti, mitä sanoi, sitä todistaa se tosiasia, että se olisi maksanut hänen henkensä, elleivät muutamat voimakkaat saksalaiset ruhtinaat olisi ryhtyneet ajamaan hänen asiaansa ja suojelleet häntä protestina Roomaa vastaan—tapaus, josta me saamme nimityksen ”protestantti”.
Tahtoen epätoivoisesti säilyttää kirkon totalitaarisen vallan katoliset piispat ja kardinaalit käynnistivät vastauskonpuhdistuksen määritellen kirkon opit ja vaatien kuuliaisuutta Trenton kirkolliskokoukselle (1545-1563). Sen kaanonit ja säädökset (ks. lähteet) hylkäsivät Lutherin vahvistaman Raamatun ainoan arvovallan, kielsivät pelastuksen uskon kautta Kristukseen ilman kirkon sakramentteja ja hyviä töitä ja pohjimmiltaan hylkäsivät kaiken, mitä uskonpuhdistajat vaativat kirkkoa hyväksymään alistumisessa Jumalan Sanalle. Trento julisti yli 100 kirousta niitä vastaan, jotka hyväksyvät uskonpuhdistuksen opetuksen. Niinä päivinä Jumalan Sanan totuuden puolustaminen maksoi ja monet tuhannet eivät halunneet tinkiä vakaumuksistaan kidutuksesta ja kuolemasta huolimatta.
Tänä päivänä meillä on samanlaisen horjumattoman vakaumuksen elpymisen suuri tarve. Se ei kuitenkaan tule ilman, että yksilöiden nälkä ja jano vanhurskauden perään ja syvä intohimo Herraan ja Hänen Sanaansa herää (Mt. 5:6). On murheellista, että Jumalan totuus tänä päivänä ei ole ainoastaan halveksittu ja tingitty, vaan sitä tuhoavat monet, joihin miljoonat kristityt katsovat ylöspäin evankelikaalisina johtajina. On traagista, että suuria joukkoja valmistetaan seuraamaan sitä väkevää eksytystä, joka kohtaa niitä, jotka eivät ”ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua” (2. Ts. 2:8-12).
Onko 15. vuosisadan uskonpuhdistus ja sen Rooman vastustus vain mielenkiintoista historiaa, jolla on vain vähän kosketuspintaa tämän päivän seurakuntaan ja maailmaan? Tuskinpa! Taistelu jatkuu ja on saavuttanut paljon tappavamman vaiheen. Kasvava eksytys on pettänyt suuret joukot omaksumaan ekumeenisen kompromissin ja samalla kuvittelemaan, että edelleen ollaan Herran puolella.
Vuonna 1962 Vatikaani II:n avajaisissa Roomassa paavi Johannes XXIII vahvisti: ”Minä hyväksyn kokonaan kaiken, mitä on päätetty ja julistettu Trenton kirkolliskokouksessa.” Vatikaani II itse ”ehdottaa uudelleen Trenton kirkolliskokouksen säädöksiä”. Kunnioittaen Trenton avajaisten 450. vuosipäivää paavi Johannes Paavali II julisti 31.12.1995: ”Sen päätökset säilyttävät kaiken arvonsa.”
Siitä riippumatta, mitä katolinen ystävä, liberaali pappi, tai katolisen yliopiston professori ehkä sanoo, Trento pysyy Rooman virallisena opetuksena ja kirkon korkein valta on sen jälkeen vahvistanut sen uudelleen monta kertaa. Seuraavassa on vain joitakin Trenton kirouksia, jotka kaikki Vatikaani II, kanooninen laki (The Code of Canon Law) ja katolisen kirkon nykyinen katekismus uudistivat ja ne pysyvät tänä päivänä roomalaiskatolisuuden virallisena opetuksena pitäen yllä ”erehtymättömän” kirkon joustamattomia oppeja kenen tahansa päinvastaisista väitteistä huolimatta:
Jos joku kieltää, että...kasteen kautta perisynnin syyllisyys peruutetaan [tai] että...Jeesuksen Kristuksen vanhurskaus, pyhyys ja lunastus asetetaan sekä aikuisiin, että imeväisiin, kasteen sakramentin kautta...hän olkoon kirottu....
Jos joku sanoo, että Uuden Lain sakramentit [s.o. roomalaiskatolisen kirkon seitsemän sakramenttia] eivät ole välttämättömiä pelastumiselle...ja että ilman niitä...ihmiset saavat Jumalalta yksin uskon kautta vanhurskautuksen armon...hän olkoon kirottu....
Jos joku sanoo, että kaste....ei ole välttämätön pelastumiselle, hän olkoon kirottu....
Jos joku sanoo, että vanhurskautuksen armon vastaanottamisen jälkeen syyllisyys on niin peruutettu ja ikuisen rangaistuksen velka niin poispyyhitty...että mitään ajallisen rangaistuksen velkaa ei jää maksettavaksi tässä maailmassa eikä kiirastulessa, ennenkuin taivaan portit voidaan avata...hän olkoon kirottu....
Jos joku sanoo, että messu-uhri... jossa tuo elämän antava uhri, jonka kautta olemme Isälle sovitetut ja joka päivittäin uhrataan alttarilla pappien toimesta...on pelkkä ristillä täydelliseksi tehdyn uhrin muisto...joka uhrattiin elävien ja kuolleitten puolesta, syntien, rangaistusten, korvausten ja muiden puutteiden vuoksi...hän olkoon kirottu....
Röyhkeämmin ja selvemmin ei Raamatun ja Jeesuksen Kristuksen evankeliumin hylkäämistä voisi julistaa. Tämä lyhyt näyte edustaa roomalaiskatolisuuden todellista opetusta sellaisena, kuin sitä tänä päivänä opettavat ja harjoittavat sadat miljoonat katoliset. Ei mitenkään voi kieltää sitä tosiasiaa, että tämä on väärä evankeliumi, joka, niin murheellista kuin se on, pitää roomalaiskatolisia orjuudessa matkallaan liekkeihin—ei jonkin pappien keksimän ”kiirastulen”, vaan ikuisen tulisen järven. Kuinka voivat ne, jotka tunnustavat ihailevansa Luther'ia ja uskonpuhdistusta, puolustaa katolisuutta?
Ottaen huomioon nämä kiistattomat tosiasiat yhdenkään evankelikaalin ei pitäisi kutsua roomalaiskatolisia uudestisyntyneiksi kristityiksi. On häpeällinen ironia, että niin monet evankelikaaliset johtajat ja heidän seuraajansa samalla, kun sanovat kunnioittavansa uskonpuhdistusta ja sen pelastuksen evankeliumia yksin uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, samanaikaisesti sulkevat silmänsä totuudelta ja toimivat aivan kuin uskonpuhdistusta ei olisi ollutkaan ja ikään kuin katoliset uskoisivat raamatulliseen evankeliumiin. Olemmeko unohtaneet, että ne, jotka eivät usko evankeliumiin, ovat ikuisesti kadotettuja? Onko heidän loputon tuomionsa oleva meidän käsissämme?
Häpeällisiä ironioita on runsaasti. Vaikka roomalaiskatoliset eivät enää polta vastustajia roviolla (käytäntö, joka nyt on vastenmielinen jopa sekulaarille maailmalle), se edelleen pitää yllä jokaista väärää opetusta ja käytäntöä, joita Luther ja hänen uskonpuhdistajakumppaninsa vastustivat, siten pettäen lukemattomat miljoonat. Se opettaa edelleen pelastusta kasteen kautta, hyviä töitä ja muita Marian välittämiä sakramentteja ”ovena Kristuksen tykö”; se edelleen tarjoaa aneita hinnaksi vapautukselle kiirastulesta taivaaseen ja se edelleen hylkää Raamatun lopullisen arvovallan! Kaikki Trenton julistamat kiroukset protestanttisia käsityksiä vastaan pysyvät täydessä voimassa ja tehossa. Silti monet Lutherin nykyajan seuraajat hyväksyvät nyt roomalaiskatolisuuden aitona evankeliumina!
Edustajat luterilaisesta maailmanliitosta (Lutheran World Federation) ja roomalaiskatolisesta kirkosta allekirjoittivat 31.10.1999 yhteisen julistuksen julistaen (JDDJ) ratkaisseensa ne tärkeät erimielisyydet, jotka aiheuttivat uskonpuhdistuksen. Katolisessa kirkossa ei ainutkaan oppi, tai käytäntö, ole muuttunut. Samalla kun luterilaiset onnittelivat itseään tästä suurenmoisesta ”sovusta”, paavi Johannes Paavali II tarjosi erikoisaneita pelastukseksi vuodelle 2000. Jos Martti Luther olisi ollut elossa, hän olisi tuominnut petturit, jotka johtavat hänen nimeään kantavaa kirkkoa ja olisi naulannut ”95 teesiään” luterilaisen maailmanliiton päämajan oveen! Kuinka voimme selittää tähän omantunnonvastaiseen uskonpuhdistuksen, Kristuksen ja Hänen Sanansa kavaltamiseen johtaneen sokeuden?
Viisi vuotta aikaisemmin eivät yhtään vähemmän häpeälliset evankelikaaliset johtajat (Bill Bright, Charles Colson, Os Guinness, Richard Mouw [Fuller'in teologisen seminaarin presidentti], J.I. Packer, Pat Robertson, John White [entinen NAE:n, National Association of Evangelicals'in presidentti], ym.), olivat allekirjoittaneet ns. ECT -asiakirjan “Evangelicals and Catholics Together: The Christian Mission in the Third Millennium (Evankelikaalit ja katoliset yhdessä: Kristillinen lähetystyö kolmannella vuosituhannella)”. Se kutsuu evankelikaalisia liittymään roomalaiskatolisiin maailman evankelioimisessa ja julistaa: ”Kiitämme Jumalaa, että olemme löytäneet toisemme veljinä ja sisarina Kristuksessa.”
(Suomessakin ECT ja katoliset hyväksytään nykyisin myös vapaissa suunnissa. Siitä on hyvä osoitus kun piispa James Leggett oli vime kesänä helluntaikirkon konferenssin pääpuhujana. Hän on maailman isokenkäisimpiä helluntailaisia, NAE:n johtokunnan jäsen ja ECT:n kannattaja. Samassa tilaisuudessa helluntailaiset julistivat rakkaaksi uskonveljeksi katolisen isä Heikki Huttusen Suomen ekumeenisesta neuvostosta. Mitä sanoo Mt. 23:9? Suom. huom.)
Ei myöskään ECT ollut mitään uutta, vaan totuudesta tinkimisen huipentuma, joka oli kasvanut evankelikaalisessa liikkeessä kauan, sillä jo ainakin 40 vuotta ennen ECT:tä Billy Graham oli julistanut, että hänen uskonkäsityksensä olivat pohjimmiltaan samat, kuin oikeaoppisen roomalaiskatolisuuden ja että hän ja paavi olivat samaa mieltä melkein kaikesta, pelastuminen mukaanlukien! Evankelikaaliset yliopistot, kuten Westmont ja Wheaton, lehdet, kuten Christianity Today ja Charisma, järjestöt, kuten Campus Crusade for Christ, Youth With A Mission (Suomessa Missionuoret) ja World Vision, kuten myös muut evankelikaaliset instituutiot ja johtajat olivat jo kauan omaksuneet saman asenteen. Korostaen evankelikalismin jakomielitautia, Wheaton, jolla on laaja keskus ja museo Billy Graham'in kunniaksi ja joka palkkaa lyhytaikaisia katolisia professoreja, erotti viime vuonna suositun professorin, koska tämä ”kääntyi katolisuuteen”, samalla kutsuen häntä ”lahjakkaaksi veljeksi Kristuksessa”!
Martti Luther ja muut uskonpuhdistajat olisivat mieluummin kuolleet roviolla kuin allekirjoittaneet sellaisia asiakirjoja kuin JDDJ ja ECT! Kuinka selitämme tänä päivänä kaiken sen kieltämisen, mitä uskonpuhdistus puolusti, niiden taholta, jotka sanovat kunnioittavansa sitä ja seuraavansa uskonpuhdistajien uskoa? Yrittäen luodata moista hengellistä jakomielitautia New York Times ECT:tä koskevassa ilmoituksessaan 30.3.1994 kirjoitti:
He uurastivat yhdessä aborttia ja pornoa vastustavissa liikkeissä ja nyt johtavat katoliset ja evankelikaalit pyytävät laumojaan...lopultakin hyväksymään toisensa kristittyinä. Jossakin sellaisessa, jota kutsutaan historialliseksi julistukseksi, evankelikaalit... liittyivät konservatiivisiin roomalaiskatolisiin johtajiin...[ja] kehottivat katolisia ja evankelikaaleja lopettamaan toistensa laumojen aggressiivisen käännyttämisen. John White, Geneva College'n presidentti ja entinen NAE:n (National Association of Evangelicals) presidentti, sanoi, että julistus oli ”voittoisa hetki” amerikkalaisessa uskonnollisessa elämässä vuosisatojen epäluottamuksen jälkeen....
Jeesuksen Kristuksen evankeliumi, jonka kautta yksin ihminen voi uudestisyntyä (1. Piet. 1:22-25) kielletään. Siitä on kysymys ja sielujen ikuisesta kohtalosta. Vaikka eivät itse allekirjoittaneetkaan ECT:tä, Bill Hybels ja Rick Warren niin monien muiden evankelikaalisten johtajien lailla näyttävät olevan täydessä yhteistyössä ja sovussa Rooman kanssa. Loukaten selvää Raamatun käskyä ”kilvoitella sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu” (Juuda 3), ei Hybels, ei Warren, eivätkä useimmat evankelikaaliset johtajat, Billy Graham mukaan lukien, käytä suunnatonta vaikutusvaltaansa tuodakseen varoitusta tai korjausta—Roomalle tai kenellekään toiselle!
Jopa Islamia puolustetaan oikeana ”uskona”, jonka kanssa Rick Warren tekee yhteistyötä työskennellen (P. E. A.C. E -suunnitelmansa kautta) jonkin sellaisen puolesta, jota kutsuu ”uudeksi uskonpuhdistukseksi”. Edistääkseen sitä hän sanoo, että ”luottaisi jokaiseen imaamiin, tai pappiin, tai rabbiin...” Emmekö enää usko evankeliumiin ja että sen hylkäävät ovat ikuisesti kadotettuja?
Johannes Paavali II tuomitsi kaiken, mitä uskonpuhdistus puolusti; silti myös hän on suuresti kunnioitettu niiden taholta, jotka ylistävät Lutheria. Kuinka voimme samanaikaisesti kunnioittaa kahta täysin vastakkaista käsitystä? Ovatko ”kristityt” tulleet hulluiksi?! Sanat ovat muuttaneet heidän määritelmänsä, ristiriitaisia vakaumuksia tunnustetaan samanaikaisesti ja totuus määritellään uudelleen sopimaan kaikkien makuun. Ajelehdimme merkityksettömyyden merellä ilman peräsintä ja kompassia—silti lähes kaikki ylistävät ”edistystämme”. Täsmälleen, kuten maailma, seurakunta (”rikas, joka ei mitään tarvitse” -- Ilm. 3:17) mielellään sumentaa olennaiset erot Jumalan totuuden ja Saatanan valheiden välillä. Evankelikaaliset johtajat kyllä edelleen väittävät vahvistavansa Jumalan Sanan, mutta kuka vastustaa niitä vääriä oppeja, jotka tämän päivän ”kristillinen” radio ja TV on tehnyt suosituiksi, tai ”porttojen äitiä” (Ilm. 17:5), kuten Luther?
Vaikka uskonpuhdistus edelleen on huulilla, sen synnyttäneistä syvistä vakaumuksista on tingitty. Aika käy myöhäiseksi ja evankelikaalinen seurakunta tarvitsee kipeästi kohdata muutamia rehellisiä kysymyksiä:
Mikä oli uskonpuhdistuksen tarkoitus?
Oliko sen tinkimätön raamatullisen totuuden vahvistaminen sopivaa Lutherin aikana, mutta ei nyt?
Mitä se puolusti tuohon aikaan niin monen marttyyrin ja paljon kärsimyksen hinnalla, joka nyt pitäisi kieltää?
Onko Jeesus Kristus ja Hänen evankeliuminsa muuttunut?
Onko jokin käsitys, tai käytäntö, muuttunut katolisessa kirkossa, mikä oikeuttaisi evankelikaalit hyväksymään katolisuuden raamatullisena evankeliumina?
Samalla, kun evankelikaalit kirjaimellisesti panevat halvalla (thumbing their noses) uskonpuhdistajia, niin voimakas Islamin uskonpuhdistus on pääsemässä vauhtiin muslimimaailmassa. Kiireellisiä kutsuja tulee esiin pidättäytyä Amerikan, ”suuren Saatanan”, lihallisesta moraalittomuudesta.
Israelin häikäisevien vuosien 1948 ja 1967 voittojen jälkeen imaamit alkoivat saarnata, että Allah on tyytymätön ja että muslimien täytyy palata Koraaniin ja tosi Islamiin. Seuraus on ollut fundamentalistisen Islamin kasvava herääminen ja sitä seuraava terrorismi.
Samaan aikaan ”kristillinen” Länsi vajoaa alati syvenevään turmelukseen. Yhtenä esimerkkinä Howard Stern’in likainen kielenkäyttö ja moraalittomuuden ihannointi ovat tehneet hänestä USA:n isopalkkaisimman radiopersoonallisuuden. Elokuvat, TV ja radio-ohjelmat tulevat aina vain röyhkeämmiksi pilkatessaan raamatullista totuutta ja homouden ja muiden häpeällisten perversioiden edistäminen heijastelee vain, mitä länsimaalaisten suuri enemmistö, mukaanlukien katoliset ja protestantit, tahtovat ja mistä nauttivat.
Raamattu ei ole muuttunut. Jumala ei ole muuttunut. Evankeliumi ei ole muuttunut. Onko meidän toivomme muuttunut? Sensijaan, että ”odottaisimme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä” (Titus 2:13), odotammeko pelastusta ”kristillisiltä” poliitikoilta? Tämän päivän evankelikaalisessa seurakunnassa vallitseva mieliala on mukautuminen, yhteys, kompromissi. Ovatko nämä niitä ”vaarallisia aikoja” (2. Tim. 3:1), joita Raamattu pahaenteisesti ennustaa? TBC
Tässä hyvä artikkeli jesuiitoista, jotka todellisuudessa ohjaavat Rooman kirkkoa johtajansa "mustan paavin" alaisuudessa. Tämä salainen järjestö toimii kulisseissa Paavin valtaistuimen takana ja on historian saatossa ollut vastuussa lukuisista veritöistä ja saanut aikaan sotia ja hallitusten vaihdoksia. He ovat myös pala palalta tuhonneet protestanttisen uskon soluttautumalla protestanttisiin kirkkoihin. Kaikki tähtää Uuteen Maailmanjärjestykseen, jossa uskonnollinen keskus (suuri Babylon) luodaan Roomaan katolilaisen Äitikirkon hallitessa sen helmaan palanneita tyttäriä. Rooman kirkko on kaikkien porttojen äiti (Ilm. 17) ja sen johtaja on Ilmestyskirjan väärä profeetta (Ilm. 13:11-18). Huomautettakoon vielä, että Illuminati-järjestön perustaja Adam Weishaupt oli baijerilainen jesuiitta-pappi, joka v. 1776 Saksan Ingolstadtin kaupungissa perusti valaistuneiden järjestön salaisissa menoissa kumppaniensa kanssa vappupäivänä 1.5.1776. Tämän artikkelin suomensi: Samuel Korhonen
Jesuiitta: Roomalaiskatolisen Ignatius Loyola'n ja kumppanien perustaman (1534) järjestön Jeesuksen Seuran (Society of Jesus) jäsen; teeskentelevä (dissembling) henkilö, välttelijä (equivocator). – Sanakirja Concise Oxford Dictionary
Kun kaksi jesuiittaa kohtaa, paholainen on aina kolmantena. – vanha ranskalainen sananlasku.
Johdanto
Roomalaiskatolinen Jesuiittajärjestö (Jesuit Order), joka röyhkeästi kutsuu itseään nimellä “Jeesuksen Seura (Society of Jesus)”, on tänä päivänä vähän tunnettu ja paljon vähemmän ymmärretty. Ja kuitenkaan siitä ei ole kauan, kun tämä järjestö oli niin hyvin tunnettu, että sana ”jesuiittamainen” oli mitä halventavin sana; järjestö oli kielletty melkein jokaisessa roomalaiskatolisessa valtiossa ja kaikkien valistuneiden maiden asukkaat pelkäsivät ja inhosivat sitä.
Miksi näin oli? Mitä halpamaisia oppeja tämän järjestön jäsenet kannattivat ja mitä pahoja tekoja he harjoittivat, että saivat aikaan sellaisia yleisiä reaktioita heitä vastaan? Ja lisäksi: Jesuiitat ovat edelleen täällä; he ovat edelleen voimissaan; he eivät ole muuttaneet oppejaan eivätkä katuneet pahoja tekojaan – itseasiassa he syyllistyvät niihin jatkuvasti; he ovat edelleen se, mitä ovat aina olleet – ”paavinvallan salainen armeija”, häikäilemättömästi antautunut roomalaiskatolisen uskonnon edistämiseen ja protestantismin täydelliseen tuhoamiseen! He ovat vaarallisin pappien järjestö roomalaiskatolisessa uskonnossa ja todellakin vaarallisin ihmisten järjestö, mitä maailma on koskaan tuntenut.
Jokaisen kristityn, kuten myös jokaisen roomalaiskatolisen, pitäisi olla hyvin perillä Jesuiitoista ja heidän tekemisistään; kristittyjen, koska Jesuiitat ovat Kristuksen evankeliumin ja elävän Jumalan seurakunnan (ja siten myös itse Kristuksen, sillä Seurakunnan vainoaminen on Kristuksen vainoamista – Apt. 9:5) vannoutuneita vihollisia; ja roomalaiskatolisen, koska se on hänen ”kirkkonsa” (niin sanottu), roomalaiskatolinen ”kirkko”, joka suojelee tätä perkeleellistä järjestöä ja joka siunaa sen ponnisteluja sen suorittaessa iljettävää työtään ja näin ollen roomalaiskatolisuus ei voi olla Jeesuksen Kristuksen seurakunta, sillä kuten tulemme näkemään, niin Jesuiittajärjestön teot ovat täysin Kristuksen evankeliumin vastaisia ja yksikään ”kirkko”, joka hyväksyy ne, ei voi olla Kristuksen seurakunta.
Sekulaari historioitsija Edmond Paris kirjoittaen teoksessaan, The Secret History of the Jesuits, esittää seuraavat osuvat huomautukset: ”On toinen syy [kirjoittaa Jesuiittoja vastaan]… Samaan aikaan, kun uudet lukijasukupolvet tulevat, uudet Jesuiittojen sukupolvet tulevat valoon ja ne työskentelevät tänä päivänä samoilla kiemuraisilla ja peräänantamattomilla menetelmillä, jotka historiassa niin usein käynnistivät valtioiden ja hallitusten puolustautumisreaktiot. Loyola’n pojat ovat tänä päivänä – ja sallittakoon meidän sanoa: enemmän kuin koskaan – Rooman kirkon etummainen siipi. Yhtä hyvin, elleivät paremminkin naamioituneina, kuin muinoin, he ovat edelleen etevimmät ”ultramontanistit”, Vatikaanin hillityt, mutta tehokkaat agentit kaikkialla maailmassa, sen politiikan naamioidut mestarit, ’paavinvallan salainen armeija’. Tästä syystä Jesuiittoja koskeva aihe on ehtymätön ja samalla, kun heitä koskeva kirjallisuus on niin rikas [vaikka kuten Paris sanoo samalla sivulla: ”Useimpia Jesuiittain historiaa jäljittäviä varhaisia kirjoja ei voida enää löytää], niin jokaisella aikakaudella on velvollisuus lisätä siihen muutamia sivuja, kirjaamaan tämän neljä vuosisataa sitten käynnistetyn okkulttisen systeemin jatkuvuus ’Jumalan suuremmaksi kunniaksi,’ mutta tosiasiassa paavin kunniaksi.” [1]
Tämä lyhyt artikkeli on tarkoitettu “lisäämään muutamia sivuja” Jesuiittoja koskevaan kirjallisuuteen aikana, jolloin heistä niin vähän tiedetään ja kuitenkin niin paljon pitäisi tietää. Tämä on tarkoitettu laajaan levittämiseen ja kirjoittajan rukous on, että jos Herra tahtoo, sillä olisi laaja levikki näinä ekumenian ja luopumuksen kammottavina päivinä.
Jesuiittojen synty
Jesuiittajärjestö, joka on tuonut niin paljon verenvuodatusta ja kärsimystä maailmalle, sai alkunsa miehestä nimeltä Ignatius de Loyola, joka syntyi vuonna 1491. Loyola oli espanjalainen baski, josta tuli fanaattinen roomalaiskatolinen elettyään sotilaana irstailevaa elämää. Keskellä paljoa paastoamista ja itsekidutusta hän väitti saaneensa monia näkyjä Jumalasta ja Mariasta, roomalaiskatolisesta jumalattaresta. Hän tutki roomalaiskatolista teologiaa ja kirjoitti kirjan nimeltä Hengellisiä harjoituksia. Siitä tuli myöhemmin Jesuiittajärjestön oppikirja.
Loyola perusti niin sanotun “Jeesuksen Seuran” vuonna 1534 pienen ystäväporukan kanssa ja vuonna 1540 luonnosteltiin Jesuiittojen ”perustuslaki”. Paavi Paavali III antoi bullan hyväksyen (ja siten virallisesti ”perustaen”) Jesuiitat roomalaiskatolisen kirkon uskonnollisena järjestönä. Tässä kuitenkin täytyy huomioida eräs mitä tärkein tosiasia, sillä se heittää sellaista valoa seuran todelliseen luonteeseen: Loyola perusti seuran ennen, kuin se sai paavillisen hyväksynnän! Pieni miesten porukka, joka muodosti seuran sen syntyessä vuonna 1534, vannoi tottelevansa Loyola’a järjestön kenraalina, ennenkuin menivät paavin luokse! Loyola’n alkuperäinen tarkoitus ei ollut alistaa seuraansa paaville, vaan ainoastaan itselleen sen kenraalina. Hänellä oli omat tavoitteensa. Loyola’lla oli tarkoitus hakea paavillinen hyväksyntä seurallensa vain, jos havaitsisi sen ehdottoman välttämättömäksi.
Tätä tosiasiaa tukee roomalaiskatolinen kirjailija, Alban Butler, joka kirjoittaa: “Vuonna 1534... pyhä Ignatius ja kuusi kumppania... vannoivat valan Montmartre’ssa käyvänsä Pyhällä Maalla ja yhdistävänsä ponnistelunsa uskottomien käännyttämiseksi; tai, jos tämä ei osoittautuisi toteuttamiskelpoiseksi, niin heittäytyvänsä paavin jalkojen juureen ja tarjoavansa palveluksiaan, missä vain tämä katsoisi sopivaksi käyttää heitä.” [2]
Tämä niin usein läpi sormien katsottu tosiasia on suunnattoman merkityksellinen. Totuus on, että kun Loyola ja hänen pieni ryhmänsä eivät onnistuneet aloittamaan työtä Palestiinassa ja käänsivät katseensa kohti Eurooppaa toimintakenttänä, niin vasta silloin Loyola lähestyi paavia saadakseen paavillisen hyväksynnän – tietäen sen tehdessään, että Euroopassa oli jo niin monta uskonnollista järjestöä, ettei voisi toimia siellä ilman sellaista hyväksyntää.
Tämä merkitsee, että aina perustamisestaan saakka Seura on täysin omistautunut ennen kaikkea, ei paaville, vaan Jesuiittojen kenraalille. Jesuiitat ovat laki itsellensä. Samalla kun näennäisesti tunnustavat Rooman paavin auktoriteetin, he todellisuudessa ovat Jesuiittojen kenraalin alamaisia. Kaikki määräykset tulevat kenraalilta; paavinkin käskyjä noudatetaan vain, jos kenraali näkee sen sopivaksi. Ei ole yllättävää, että Jesuiittojen kenraali tuli tunnetuksi ”mustana paavina.” [3]
On aivan luonnollista, että kun Loyola lähestyi Paavali III:ta, niin tämä suhtautui hyvin varauksellisesti. Ei ollut vaikeaa havaita, että kenraalilleen ehdotonta uskollisuutta vannovat miehet olisivat paavinvallasta riippumattomia ja näin ollen vaara sille, vaikka tunnustivatkin olevansa sille alamaisia. Loyola ehdotti ovelasti, että Jesuiitat vannovat kuuliaisuuden valan myös paaville mennä mihin ikinä hän heidät lähettää. Tähän Paavali III suostui ja valtuutti Seuran. [4]
Käytännössä jesuiitat eivät kuitenkaan ole milloinkaan mitenkään huomioineet tätä valaa. Paavia totellaan vain silloin, kun se heille sopii.
Heidän päämääränsä
Mikä on Jesuiittajärjestön päämäärä? Miksi se on olemassa?
Se on varsin yksinkertainen: Jesuiitat pyrkivät käännyttämään maailman roomalaiskatolisuuteen. [5] Ja tämän päämäärän saavuttaakseen he eivät ole epäröineet käyttää kaikkia keinoja – sekä oikeita, että likaisia – ja varsinkin likaisia. He eivät ole epäröineet tarvittaessa valehdella, pettää, tehdä murhia, tai käyttää vallankumousta päämääriensä edistämiseksi. Kuten kohta näemme, niin tärkeysjärjestyksessä aivan huipulla heillä on aina ollut protestanttisuuden tuhoaminen. Tässä kaikessa täytyy nähdä hengellinen konflikti: Saatanan ikiaikainen sota elävän Jumalan seurakuntaa vastaan (Ilm. 12.) Vuosisatojen ajan Rooma on ollut Saatanan hyökkäyksen keskus Jumalan pyhiä vastaan (Ilm. 13:7; 17:1-6; 18:24; Dan. 7:25). Inkvisition ja muiden keinojen kautta paholainen pyrki tekemään selvää Kristuksen seurakunnasta. Sitten Jesuiittajärjestön muodostamisen myötä 16. vuosisadalla luotiin uusi ja tappava ase käytettäväksi raamatullista kristinuskoa vastaan.
Heidän opetuksensa
Mainitsimme edellä Loyolan kirjoittaman kirjan nimeltä “Hengellisiä harjoituksia”. Tätä ja kirjaa “Perustuslait (Constitutions)”, käytetään jesuiitta-alokkaiden valmistamiseen tehtäväänsä.
“Hengellisiä harjoituksia” toimii ehdokkaan mielikuvituksella ”ohjaajan” avustamana. Eri Raamatun tapahtumat pannaan ”elämään uudelleen” hänen edessään, kauniit ja pelottavat vuorotellen. Hänen huokauksensa, hengenvetonsa, hengittämisensä ja hiljaiset jaksonsa kaikki kirjataan. Kun tätä on jatkunut useita viikkoja, hän on valmis opetettavaksi. [6]
Kuuliaisuus on ehdottoman tärkeää Jesuiittajärjestölle. Jokaisen Jesuiitan täytyy olla täysin kuuliainen ylemmälleen totellen tätä kyselemättä. Järjestön Perustuslaeissa toistetaan noin 500 kertaa, että Jesuiitan täytyy nähdä kenraalissa, ei erehtyvä ihminen, vaan itse Kristus! Tämän sanoi eräs roomalaiskatolisen teologian professori. [7] Ignatiuksen sanoin: “Meidän täytyy nähdä musta valkoisena, jos kirkko sanoo niin.”
Perustuslaki vaatii jesuiittakokelasta olemaan kuin ruumis, jota voidaan siirtää mihin suuntaan tahansa (Osa IV, Luku 1), joka pyrkii saavuttamaan oman tahtonsa ja arvostelunsa täydellisen alistamisen ja kieltämisen (Osa III, Luku 1). [8] Perustuslain mukaan (Osa IV, Luku 5) jesuiitta voi jopa tehdä syntiä, jos ylempi käskee siihen – sillä synti ei sellaisessa tapauksessa ole syntiä! [9]
”Jeesuksen Seurassa” on suurempi auktoriteetti, kuin paavi ja suurempi auktoriteetti, kuin itse Jumala – ja tämä auktoriteetti on kenraali, sillä mitä Jumala on julistanut olevan syntiä, sen kenraali voi perua. Jesuiitat luopuvat helposti Jumalan laeista, jos se heille sopii. ”Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi ja hyvän pahaksi, jotka tekevät pimeyden valkeudeksi ja valkeuden pimeydeksi, jotka tekevät karvaan makeaksi ja makean karvaaksi!” (Jes. 5:20).
Täsmälleen tällainen iljettävä oppi on se, joka on tehnyt Jesuiitoille mahdolliseksi tehdä murhia, panna viralta kuninkaita, tuhota hallituksia ilman mitään pelkoa jumalallisesta rangaistuksesta. ”Tarkoitus pyhittää keinot”, on Jesuiittajärjestön perustava, vaikkakin kirjoittamaton sääntö. [10]
Maan päällä ei milloinkaan ole ollut fanaattisempaa ja voimakkaampaa Seuraa.
Jesuiittamoraali
Samalla kun roomalaiskatolisella instituutiolla ei koskaan ole ollut mitään tunnontuskia “uudelleentulkita”, tai jopa kokonaan luopua Jumalan käskyistä – niin paavinvallasta on profetoitu, että se “pyrkii muuttamaan ajat ja lain” (Dan. 7:25) – Jesuiitat ovat mestareita erityisesti tässä. Tällä tavalla he ovat usein tehneet itsensä ihmisille rakkaiksi ja varsinkin ylemmille luokille, joita he aina ovat pyrkineet valvomaan. Olemalla lempeitä rippituolissa, määräämällä pieniä rangaistuksia synneistä, tai jopa oikeuttamalla synnin, milloin se vain heille sopi, heistä tuli monissa maissa rikkaiden ja mahtavien suosituimpia rippi-isiä – ja edelleen ovat. Ja on luonnollista, että kun heidän suosionsa rippi-isinä kasvoi, niin myös heidän vaikutusvaltansa yläluokkiin kasvoi ja sen seurauksena heidän hallitusten valvontansa. Sillä on ymmärrettävä, että roomalaiskatolisen teologian mukaan syntien tunnustaminen papille on pelastumisen kannalta ehdottoman tärkeää: roomalaiskatolisen täytyy ripittäytyä papille ja tuon papin täytyy päästää katuva synnistä. [11] Tämä ei ole Jumalan Sanan opetus, joka julistaa, että synnit täytyy tunnustaa Jumalalle, jolla yksin on valta antaa ne anteeksi (Ps. 32:5; Lk. 11:4).
Seuraavassa joitakin esimerkkejä heidän oveluudestaan ja pahuudestaan:
Mitä tulee käskyyn: ”Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi” (2. Moos. 20:16), Jesuiitat opettivat avion rikkovia naisia, että jos heidän miehensä kysyvät heiltä, ovatko he rikkoneet avioliittosopimuksensa, niin he voivat vastata kieltävästi, koska liitto on edelleen olemassa. Voi vain kuvitella, kuinka sellainen opetus vetoaa avionrikkojanaiseen, joka tulee rippituoliin – ja kuinka Jesuiitan vaikutusvalta häneen vahvistuu.
He ovat opettaneet, että palvelija, joka auttaa isäntäänsä viettelemään tytön, ei tee kuolemansyntiä, jos palvelijan kieltäytyessä auttamasta hänen isäntänsä pahoinpitelee hänet, ja että, jos nuori tyttö on raskaana, niin voidaan aiheuttaa keskenmeno, jos hänen raskautensa tuo häpeää hänelle itselleen tai papille. [12]
He ovat helposti luopuneet Jumalan laeista suojellakseen itseään. Eräs jesuiitta nimeltä L’Amy opetti, että: ”Munkki tai pappi saa tappaa ne, jotka ovat valmiita herjaamaan häntä, tai hänen yhteisöään” ja ”Jos Isä [pappi] antaessaan periksi kiusaukselle käyttää hyväksi naista ja tämä julkistaa tapahtuneen ja sen vuoksi häpäisee hänet, niin tämä samainen Isä voi tappaa naisen häpeän välttämiseksi!” [13] Onko mikään ihme, että Jesuiitat ovat usein turvautuneet murhaan?
Jesuiittateologit ovat toistuvasti kirjoituksissaan oikeuttaneet valehtelemisen, jos se on Seuralle edullista. [14] Raamattu sanoo, että “ kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa" (Ilm. 21:8), mutta puolustamalla ”kaksimielisyyttä” ja ”henkistä varausta” Loyola’n opetuslapset ovat vakuuttaneet itselleen, että tietyt valheet eivät ole valheita, kun tarkoitus pyhittää keinot.
Mitä tulee kuninkaiden ja hallitsijoiden murhiin, niin ne on usein oikeutettu Jesuiittojen kirjoituksissa. Esimerkiksi jesuiitta nimeltä Juan Marina opetti hyvin yksityiskohtaisesti hallitsijoiden murhaamisen laillisuutta niin kaukana historiassa, kuin vuonna 1599 ja hänen kirjallaan oli Jesuiittajärjestön virallinen hyväksyntä, imprimatur – järjestö antoi sille julkaisuluvan, kun ”oppineet ja huomattavat” jesuiitat olivat aikaisemmin hyväksyneet sen opit. [15] Mitä tulee jokaiseen paavin kirkonkiroukseen julistamaan ruhtinaaseen tai kuninkaaseen, niin Jesuiittaopin mukaan on itseasiassa ansiokasta tappaa hänet. [16]
Viimeisten neljän vuosisadan historia on täynnä dokumentoituja esimerkkejä tämän saatanallisen järjestön toteuttamista hallitsijoiden murhista.
Protestantismi on kuitenkin se, jota vastaan Jesuiitat erityisesti ovat suunnanneet kaiken myrkkynsä, sillä yli neljä vuosisataa he ovat työskennelleet väsymättä sen tuhoksi ja he ovat pyrkineet käyttämään jokaista hallussaan olevaa menetelmää tämän suorittamiseksi, kuten että pyrkivät murhaamaan ”reformoitujen kirkkojen tohtorit [opettajat]”. [17]
Edetkäämme nyt tarkastelemaan, mitä Jesuiitat itseasiassa ovat tehneet, sekä poliittisesti, että uskonnollisesti, pitäen mielessä, että järjestön lopullinen päämäärä on tuhota kaikki, mikä tunnetaan “protestantismina”, johon tietysti kuuluu raamatullinen kristinusko (nämä kaksi eivät ole sama asia kaikissa tapauksissa: samalla, kun raamatullinen kristinusko on aivan varmasti protestanttinen, niin ei suinkaan kaikkea, mitä sanotaan protestanttiseksi, voi rinnastaa raamatulliseen kristinuskoon) ja alistaa maailma paavinvallalle.
Paavin hyväksyttyä järjestön jesuiitat eivät tuhlanneet aikaa osallistuakseen kaikkeen: nuorten kasvatukseen, rippien kuuntelemiseen, lähetystyöhön, saarnaamiseen. He ryhtyivät työhönsä fanaattisella innolla.
Kasvatuksen kautta he tähtäsivät yhteiskunnan tulevien johtajien valvomiseen. Erityisesti he pyrkivät saamaan poliittisten johtajien ja muiden vaikutusvaltaisten ihmisten lasten kasvatuksen valvonnan yläluokissa. Lempeytensä kautta rippituolissa, kuten edellä mainitsimme, he luikertelivat rikkaiden ja mahtavien tunteisiin. Lähetysten kautta he pyrkivät käännyttämään maailman roomalaiskatolisuuteen. Saarnaamalla he taistelivat paavin arvovallan ja muiden roomalaiskatolisten oppien puolesta, siten vahvistaen paavinvaltaa aikana, jolloin se oli toipumassa uskonpuhdistuksen tuhoisista vaikutuksista. Tämä tunnettiin vastauskonpuhdistuksena ja Trenton kirkolliskokous 1540-luvulla oli Rooman vastaus uskonpuhdistukselle – ja se oli Jesuiittojen hallitsema.
Paavit totesivat pian, että Jesuiitat olivat käyneet välttämättömiksi koko paavinvallan eloonjäämiselle. He kirjaimellisesti luovuttivat roomalaiskatolisen instituution jesuiittojen käsiin. Paavinvalta palkittiin siitä teosta: jesuiitoista tuli sen väsymättömiä puolustajia ja se alkoi jälleen edetä kauhistuttavan takaiskunsa jälkeen 16. vuosisadalla, mutta hinta oli kallis, sillä ”mustasta paavista” ja hänen opetuslapsistaan tuli valta paavin valtaistuimen takana. He ovat sitä edelleen.
Askel askeleelta heidän vaikutusvaltansa kasvoi maailman valtioissa. Paavit antoivat heille aina vain suurempia etuoikeuksia ja valtuuksia.
Gregorius XIII antoi heille oikeuden mennä kauppaan ja pankkitoimintaan, oikeuden, jota he tulisivat innokkaasti käyttämään edessä olevina vuosina. [18]
Vuoden 1556 vaiheilla he olivat aktiivisesti taistelemassa protestantismia vastaan Ranskassa, Saksassa, Portugalissa, Espanjassa, Italiassa ja Englannissa ja heidät tultaisiin myös löytämään kovassa työssä Intiassa, Kiinassa, Japanissa ja Uudessa Maailmassa.
Työskennellessään protestantismin kitkemiseksi jesuiitat käyttivät kahta ensisijaista taktiikkaa. Päästyään vaikuttamaan poliittisesti jonkin maan hallitsijaan, tai hallitsijoihin, he ajoivat heidät vainoamaan protestantteja ja uskonnollisesti he itseasiassa soluttautuivat protestanttisiin kirkkoihin ja uskonsuuntiin ja toimivat sisältä käsin heikentääkseen niitä.
Paljon voitaisiin kirjoittaa heidän pimeistä töistään eri maissa, kuten Saksa, Ranska, Italia, Portugal, Espanja, Puola yhtä hyvin, kuin heidän hirmuteoistaan Intiassa, Japanissa, Kiinassa ja Etelä-Amerikassa 16. ja 17. vuosisadoilla, mutta tila ei sitä salli. Meidän täytyy rajoittaa huomiomme maahan, jossa protestantismi juurtui vahvimmin em. vuosisadoilla ja josta Kristuksen evankeliumi vietiin maapallon kaukaisiin kolkkiin: Britanniaan. On luonnollista, että jesuiitat suuntasivat voimakkaimmat ponnistelunsa Britanniaa vastaan.
Heidän juonensa englantilaista protestantismia vastaan 16. ja 17. vuosisadoilla
Vain joitakin lyhyitä vuosia järjestön perustamisen jälkeen jesuiitat olivat perustaneet seminaareja Euroopan mannermaalla tarkoituksella kouluttaa nuoria englantilaisia aatelismiehiä roomalaiskatolisiksi lähetyssaarnaajiksi. Kun näiden miesten koulutus oli saatettu päätökseen, heidät lähetettiin takaisin Britanniaan maanpettureina uudelleen alistamaan maa Rooman paaville.
Vuonna 1551 Trenton kirkolliskokous lähetti salaisia ohjeita Pariisin jesuiitoille kuinka heikentää ja tuhota ”Englannin kirkko”. Eräästä saarnatuolista löydettiin vuonna 1568 jesuiittapapin vahingossa sinne pudottama kopio. Ohjeet olivat nämä: ”Teidän ei tule kaikkien saarnata samalla tavalla, vaan huomioikaa se paikka, johon tulette. Jos vallalla on luterilaisuus, niin saarnatkaa kalvinismia; jos kalvinismi, niin luterilaisuutta; jos olette Englannissa, niin jompaakumpaa, tai John Huss’in mielipiteitä, anabaptismia, tai mitä tahansa, joka on Paavinistuinta vastaan, jonka vuoksi teidän toimintaanne ei epäillä ja silti voitte edelleen toimia Äitikirkon eduksi, koska ei ole, kuten Kirkolliskokous on todennut, mitään parempaa keinoa tuhota tuo harhaoppinen kirkko (Englannin Kirkko), kuin oppien sekoituksen kautta ja lisäämällä seremonioita yli sen, mitä nykyisin sallitaan. Muutamat teistä, jotka ryhdyitte olemaan tämän lajin harhaoppinen episkopaalinen yhteisö, tuokaa se niin lähelle Äitikirkkoa, kuin voitte; sillä silloin luterilainen puolue, kalvinistit, anabaptistit ja muut hereetikot ovat sille vastahakoisia ja siten tehkää episkopaalinen harhaoppi vastenmieliseksi näille kaikille ja keinoksi alistaa kaikki aikanaan Äitikirkolle.” [19]
Tämä dokumentti paljastaa, kuinka jesuiitat soluttautuvat ja siten pyrkivät tuhoamaan protestanttiset uskonsuunnat ja kirkot. Oli jesuiittoja, jotka olivat kaksoisagentteja teeskennellen olevansa protestanttisia saarnamiehiä, mutta palvelivat Vatikaanin etuja. On täysin varmaa, että tällaisia kaksoisagentteja on edelleen tänä päivänä. Tämä on sopusoinnussa Paavalin profetian kanssa Apt. 20:29, että ”Minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä.” On aina ollut ja tulee aina olemaan vääriä sananpalvelijoita, Saatanan palvelijoita, jotka teeskentelevät olevansa vanhurskauden palvelijoita (2. Kor. 11:13-15). On myös tärkeää huomata, että se, mitä he pyrkivät tekemään näillä keinoin, on suurelta osin toteutunut: Anglikaanisuus on oppien sekoitus, oikeiden ja väärien, ja täynnä epäraamatullisia seremonioita. Itseasiassa se ei ole muuta kuin roomalaiskatolisuuden muunnelma.
Mannermaalla koulutetut jesuiittavakoojat levittäytyivät Elisabethin aikana vaivihkaa kaikkialle Britanniaan, erilaisissa valeasuissa, kuvitteellisin nimin, saarnaten, kuunnellen rippejä, pitäen messuja. He myös painoivat ja jakelivat salaa kuningattaren ja anglikaanisen instituution vastaisia pamfletteja. He syyttivät Elisabeth’ia eri synneistä ja suunnittelivat myös hänen salamurhaansa ja kaatamistaan. [20]
Erilaiset jesuiittojen juonet kuningatar Elisabeth I:tä vastaan on kaikki perusteellisesti dokumentoitu. [21] Aineisto Lontoon Public Record Office’ssa paljastaa, että paavi Gregorius oikeutti salamurhan ja että jesuiitat tekivät kaikkensa sen toteuttamiseksi. He olivat 1580-luvulla myös syvällä mukana roomalaiskatolisen Espanjan Englannin valloitussuunnitelmissa.
Vuosina 1584-1585 Englannissa säädettiin “Laki jesuiittoja, seminaaripappeja ja muita sellaisia tottelemattomia henkilöitä vastaan”, joka määräsi kaikki jesuiitat lähtemään maasta 40 päivän sisällä heidän kapinoidensa vuoksi ja varsinkin heidän salajuonensa vuoksi tappaa Elisabeth! [22]
Jesuiitat eivät kuitenkaan luovuttaneet. He jatkoivat kuningattaren salamurhan suunnittelua ja Englannin valtaamista Espanjan toimesta. Tila ei salli kaikkien juonien yksityiskohtaista tarkastelua. Riittäköön, kun sanomme, että Herra ei sallinut heidän onnistua, kuten historia paljastaa.
Kuitenkaan edes espanjalaisen Armadan tappio ei kääntänyt jesuiittoja heidän päämäärästään. Niin myöhään kuin vuonna 1594 ainakin seitsemän jesuiittaa suunnitteli Elisabeth’in murhaa. Jotkut heistä tunnustivat salajuonen. Vuonna 1597 jesuiittavakoojia oli itse Englannin hallituksessa. [23]
Kun Jaakko I tuli valtaistuimelle, jesuiitat suunnittelivat vuonna 1605 jotakin sellaista, joka tunnetaan ruutisalaliittona kuninkaan räjäyttämiseksi. Heidän työkalunsa oli Guy Fawkes. Suurin osa jesuiitoista tämän likaisen teon takana pidätettiin, kun salajuoni keksittiin ja heidät hirtettiin. [24]
Vuonna 1628 Englannissa säädettiin laki, joka kielsi lähettämästä ketään mannermaalle ”paavin kouluun (to be Popishly bred)”. Tämän lain tarkoitus oli saada esiin kaikki englantilaiset, jotka olivat jesuiittojen vakoojia. [25] James Wadsworth oli eräs englantilainen, joka oli koulutettu jesuiittakoulussa Espanjassa Englannin käännyttämiseksi takaisin paavilliseen uskoon. 17. vuosisadalla julkaistussa kirjassaan hylättyään jesuiitat ja roomalaiskatolisuuden hän kertoo, kuinka opiskelijat koulussa lauloivat vespereitä ja litanioita ”Marialle” Englannin ”kääntymyksen” vuoksi. [26]
Kuningas Charles II (1660-1685) oli salainen katolilainen, jolla oli monia katolisia oikeudessa ja hänen seuraajansa, Jaakko II (1685-1688), oli avoimesti katolinen, jonka salainen neuvonantaja oli jesuiittapappi ja katolisia oli tärkeissä viroissa. [27]
Ja niin voisimme jatkaa. Todistusaineisto on saatavissa, faktaa faktan päälle, todistetta todisteen päälle, ”paavin salaisen armeijan” jatkuvista synkistä juonista protestantismin tuhoksi. Siirtykäämme nyt kuitenkin 18. vuosisadalle, sillä tällä vuosisadalla itse Rooman paavi tukahdutti Jesuiittajärjestön.
Jesuiittojen tukahduttaminen 18. vuosisadalla
Suuri Jesuiittajärjestön inho oli kehittynyt lähes kaikkialla. Jesuiittojen synnit olivat niin suuria ja niin tunnettuja, että jopa roomalaiskatoliset maat pyrkivät hävittämään heidät. 18. vuosisadan puolivälissä heidät oli karkotettu noin 30 paikasta, mutta he palasivat aina. Uusi hyökkäys oli kuitenkin alkamassa.
Vuonna 1757 Portugalin pääministeri kielsi jesuiittoja saarnaamasta, poisti kuninkaallisen perheen jesuiittarippi-isät ja lopulta karkotti Seuran kaikilta Portugalin hallitsemilta alueilta. Tämä oli Seuralle monumentaalinen isku, sillä se sävähdytti Eurooppaa ja muut maat seurasivat esimerkkiä. Ranskassa annettiin vuonna 1762 ”pidätysjulistus”: ”Kyseessä olevaa instituutiota ei voida hyväksyä missään sivistyneessä valtiossa, koska sen luonne on vihamielinen kaikelle hengelliselle ja ajalliselle arvovallalle…poliittinen yhteisö, joka työskentelee väsymättömästi kaiken käskyvallan anastamiseksi kaikilla epärehellisillä, salaisilla ja kieroilla keinoilla…” Jesuiitat karkotettiin Ranskasta, elleivät luopuneet valoistaan. Espanjassa kaikki jesuiittojen laitokset lakkautettiin. Heidät karkotettiin Napolista, Parmasta ja Maltalta.
Kaikki nämä maat lähettivät jesuiitat takaisin Italiaan. Seuraava on, mitä katolilainen nimeltä Cormenin lausui heistä: ”Italian maaperä saastui tästä saastaisesta limasta, jonka valtiot olivat hyljänneet ja jonka ne lähettivät takaisin Roomaan, kaiken turmeluksen lähteeseen.” [28]
Paavi Clement XIII:ta painostettiin tukahduttamaan koko Jesuiittajärjestö. Vuonna 1769, edeltävänä iltana, kun hänen oli määrä tehdä se, hän äkisti kaatui ja huusi: ”Minä kuolen!” Hän kuoli ja epäilemättä se oli jesuiittojen työtä. [29] Kuten historia todistaa he helposti suostuvat murhaamaan paaveja ja kuninkaita, jos se heille sopii.
Lopulta vuonna 1773 paavi Clement XIV allekirjoitti purkamisasiakirjan ja jopa vangitutti jesuiittojen kenraalin! Voi vain kuvitella, kuinka vastenmieliseksi tämä Seura oli käynyt, kun jopa Rooman paavi roomalaiskatolisten valtioiden painostuksesta pakotettiin kääntymään heitä vastaan! Mutta Clement maksoi sen hengellään, kuten tiesi tulevan käymään: ”Tämä tukahduttaminen tulee tappamaan minut”, hän sanoi. Hänen palatsinsa seinille ilmestyi julisteita, joissa oli seuraavat kirjaimet: ISSSV. Clement tiesi, mitä ne tarkoittivat: “In Settembre, Sara Sede Vacante” (Syyskuussa paavinvirka on auki). Hänet myrkytettiin syyskuun 22. päivänä 1774. [30]
Vaikka heidät oli tukahdutettu, he jatkoivat olemassaoloaan useissa roomalaiskatolisissa maissa, mutta salaisesti. Virallisesti heidät oli lakkautettu 41 vuoden ajan, kunnes paavi Pius VII vahvisti heidät uudelleen vuonna 1814. Useat katoliset maat kuitenkin jatkoivat heidän karkotustaan 19. vuosisadalla. Kaikesta huolimatta he jatkoivat vaikutusvaltansa laajentamista kaikkialla – mukaan lukien sellaiset ei-katoliset maat, kuten Britannia, jossa he työskentelivät taukoamatta protestantismin tuhoksi ja muuttaakseen uskonpuhdistuksen poliittiset vaikutukset päinvastaisiksi.
19. vuosisadan puolivälin vaiheilla heitä oli Englannissa hyvin paljon. Italialainen valtiomies, Marquis d’Azeglio, varoitti Shaftesbury’n kreiviä vuonna 1859: ”Olemme Italiassa päässeet irti jesuiitoista niin pitkälle kuin inhimillisin voimin voi päästä, mutta Englanti kuhisee heitä ja ennen pitkää tulette tuntemaan heidän läsnäolonsa vaikutukset.” [31] Kuinka tosiksi hänen sanansa ovatkaan osoittautuneet!
Abraham Lincoln’in salamurha
Amerikan Yhdysvallat uskonnonvapauden linnnoituksena (mitä Rooma ei voi suvaita) oli luonnollisesti erityinen Jesuiittojen toiminnan kohde. He pyrkivät tukahduttamaan protestantismin ja muuttamaan USA:n roomalaiskatoliseksi maaksi. Vuonna 1865 he lisäsivät presidentti Abraham Lincoln’in murhan kauhistuttavaan murhien luetteloonsa. Että tämä salamurha oli jesuiittojen työkalu, sen osoitti Charles Chiniquy, entinen pappi ja rohkea kristitty saarnamies, joka oli ollut Lincoln’in henkilökohtainen ystävä. ”Mutta kuka oli salamurhaaja? Booth oli vain jesuiittojen työkalu. Se oli Rooma, joka ohjasi hänen kättänsä turmeltuaan hänen sydämensä ja kadotettuaan hänen sielunsa…. Ja 20 vuotta kestäneiden jatkuvien ja vaikeiden tutkimusten jälkeen tulen tänä päivänä pelkäämättä amerikkalaisten eteen sanomaan ja todistamaan, että Rooman papit ja jesuiitat salamurhasivat presidentti Aabraham Lincoln’in.” [32] Chiniquy hankki laajan todistusaineiston, kuten myös monet muut. [33]
Jesuiitat ja maailmansodat
Entä 20. vuosisata? Tällä vuosisadalla, ei yhtään vähemmän kuin millään toisella järjestön perustamisen jälkeen, jesuiitat ovat olleet äärimmäisen aktiivisia, tavallisesti salaisesti kulissien takana etenkin (vaikka tämä kammottava totuus on äärimmäisen hyvin salattu) kummassakin maailmansodassa!
Jesuiittojen neuvosta paavi tuki ensimmäisessä maailmansodassa Saksaa ja Itävalta-Unkaria, toivoen voivansa käyttää näitä valtoja rankaisemaan Ranskaa, tuhoamaan venäläisen ortodoksisen instituution ja lyömään Englannin. [34] Jesuiitat Irlannissa, Intiassa, Espanjassa ja Australiassa työskentelivät ankarasti Englannin kaatamiseksi. [35] Kun liittoutuneiden voitto teki tyhjäksi paavilliset suunnitelmat, niin jesuiitat alkoivat valmistautua toiseen maailmansotaan.
Todistusaineisto roomalaiskatolisesta osallistumisesta yleensä ja varsinkin jesuiittojen osallistumisesta toiseen maailmansotaan on musertava. Jälleen tila ei tässä salli asian laajempaa käsittelyä ja seuraavat tosiasiat riittäkööt. Ne ovat vain jäävuoren huippua.
Vuonna 1939 Hitler asetti Jesuiitan nimeltä Tiso Slovakian tasavallan johtoon. Tiso julisti, että roomalaiskatolisuus ja natsismi ”työskentelevät käsi kädessä maailman uudistamisessa”. Hän teki parhaansa protestanttien ja juutalaisten eliminoimiseksi Slovakiasta lähettäen heidät keskitysleireille.
Roomalaiskatolisessa Kroatian nukkenatsivaltiossa jesuiitta nimeltä, Stepinac, tuki täysin Kroatian johtajaa, kun tämä teurasti satojatuhansia serbejä ja juutalaisia. Ja monet katolisen kroatialaisen Ustashis’in johtajista, jotka toteuttivat kauhistuttavia surmaamisia, olivat jesuiitta- ja fransiskaanipappeja! [36]
Hitler itse julisti: “Minä olen oppinut paljon jesuiittajärjestöstä.” Natsi Walter Schellenberg sanoi: “S.S.–järjestö on muodostettu jesuiittajärjestön periaatteiden mukaan.” Ja Hitler sanoi Himmler’istä: ”Voin nähdä Himmler’in omana Ignatius Loyola’namme.” SS:n keskusturvallisuuspalvelussa huippuviroissa olivat papit, erityisesti jesuiitat. [37]
Siitä ei ole pienintäkään epäilystä, että jesuiittajärjestön käsiä tahraa miljoonien veri.
Jesuiitat ja “vapautuksen teologia”: “katolinen kommunismi”
Sodanjälkeisenä aikana kommunismin nousun ja yleisen laajenemisen myötä jesuiitat ovat olleet aktiivisia tavanomaisella väsymättömyydellään edistäessään uskonnollista marxismin lajia, joka on aiheuttanut sanomatonta kärsimystä ja verenvuodatusta, varsinkin latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Sitä kutsutaan ”vapautuksen teologiaksi.”
Papit latinalaisessa Amerikassa, erityisesti Jesuiitat, alkoivat kuvailla Kristusta vallankumouksellisena, joka ”vapauttaa” ”sorretut” väkivallan keinoin. Jesuiitat kirjoittivat marxismin innoittamia käsikirjoja, jotka väänsivät Raamattua siten, että se näytti tukevan heidän uutta ”teologiaansa” ja on surullista, että hartaat latinalaisen Amerikan roomalaiskatoliset, Raamatusta tietämättöminä, uskoivat heitä. [38]
Kaikkialla latinalaisessa Amerikassa “sissipapit” suuresti lisääntyivät taistellen vallankumouksellisten rinnalla, tappaen ja joutuen tapetuiksi kahakoissa hallituksen joukkojen kanssa ja jatkuvasti kannattaen väkivaltaa.
Jesuiitta nimeltä Luis Pellecer sanoi vuonna 1981: “Jokainen jesuiitta Keski-Amerikassa palvelee aktiivisesti, ei Jumalaa, vaan marxismia ja vallankumousta.” [39] Eräs toinen jesuiitta, Ernesto Cardenal, tuli Nicaraguan kulttuuriministeriksi, kun marxistit tulivat siellä valtaan (jesuiitat todella ovat miehittäneet muutamia huippuvirkoja latinalaisen Amerikan hallituksissa).
Jesuiitat eivät ole muuttuneet. Tänä päivänä he ovat politiikassa yhtä aktiivisia, kuin aina ovat olleet, työskennellen taukoamatta suuren päämääränsä, Roomasta käsin valvotun maailman, hyväksi. Eivätkä he välitä, kuinka paljon verta täytyy vuodattaa, kuinka monta sotaa käynnistää, kunhan vain saavuttavat päämääränsä.
Jesuiitat ja 20. vuosisadan protestantismi
He eivät ole 20. vuosisadallakaan olleet jouten työskennellessään protestantismin tuhoksi. Voimme olla siitä täysin varmoja, että tänä päivänä protestanttisten instituutioiden sisällä on jesuiittojen agentteja, jotka epäilemättä miehittävät niiden korkeimpia asemia kaikkialla maailmassa ja on kolme hyvää syytä, että voimme olla siitä varmoja. Ensiksikin historia paljastaa, että he ovat soluttautuneet protestanttisiin instituutioihin melkein perustamisestaan saakka, eikä ehdottomasti ole mitään syytä epäillä, etteivätkö he tekisi sitä edelleen, sillä miksi he olisivat lopettaneet, kun se kannattaa? Siten heidän ansioluettelonsa vakuuttaa meille, että he tekevät sitä edelleen. Toiseksi (ja tästä hyvin harvat ovat tietoisia), vaikka vuonna 1990 oli virallisesti melkein 24000 jesuiittaa, jotka toimivat 113 maassa, [40] järjestöllä on aina ollut “salaisia apujoukkoja” vaikutusvaltaisissa asemissa: Seuran virallisia jäseniä – mutta salaisia! Historioitsija Paris kirjoittaa: “Samoin on tänä päivänä; Seuran 33000 virallista jäsentä toimivat kaikkialla maailmassa sen henkilökunnan ominaisuudessa, todella salaisen armeijan upseereita, jonka riveihin kuuluu poliittisten puolueiden johtajia, korkea-arvoisia upseereita, kenraaleja, tuomareita, lääkäreitä, tiedekuntien professoreita jne.” [41] Kymmeniä tuhansia Seuran salaisia jäseniä, jotka miehittävät vaikutusvaltaisia virkoja, ilman että kukaan on tietoinen heidän todellisesta identiteetistään!
Hän olisi voinut lisätä: “protestanttisia saarnamiehiä”, sillä on olemassa historiallista todistusaineistoa heidän soluttautumisestaan protestantismiin. Kolmanneksi, että he ovat todella menestyksellisesti tunkeutuneet protestantismiin maailmanlaajuisesti, siitä on olemassa kova todistusaineisto kaikkien nähtävänä: protestantismi maailmanlaajuisesti on epäjärjestyksessä ja perääntymässä, opillisesti sekava, tärkeiltä osatekijöiltään romahtamassa ja syöksymässä päätäpahkaa yhteyteen roomalaiskatolisen instituution kanssa. Koska tätä ei voida kiistää, meille jää johtopäätös, että tietäen kuinka he ovat työskennelleet ja minkä päämäärän hyväksi aina perustamisestaan saakka, niin he ovat aivan ilmeisesti olleet äärimmäisen menestyksellisiä vuosisataisen päämääränsä saavuttamisessa. Lukuunottamatta aivan pientä todella raamatullisten protestanttien jäännöstä, joka seisoo erossa yleisestä “ekumeenisesta liikkeestä” ja säilyttää evankeliumin totuuden todistuksen, protestantismi on kuollut. Protestantismin tuho ei kuitenkaan vain “tapahtunut”: se pantiin tapahtumaan. Ja mikä on se järjestö, joka kaikista järjestöistä, joita on ollut maan päällä menneiden neljän vuosisadan aikana, on toiminut sellaisella häikäilemättömällä ovelalla ja väsymättömällä innolla protestantismin tuhoksi? Jesuiittajärjestö. Ja kuten tämä järjestö on valvonut paavinvaltaa vuosisatoja, se pitää yhtä profeetallisen Sanan kanssa, joka julistaa, että se Suuri Portto, paavillinen Antikristus, on aina ollut raamatullisen kristinuskon suurin olemassaoleva vihollinen (Ilm. 17; Ilm. 19; 2. Ts. 2; Dan. 7). Ennen Jesuiittajärjestöä Rooma käytti muita keinoja sotiakseen Jumalan pyhiä vastaan, mutta viimeiset neljä vuosisataa jesuiitat ovat olleet Rooman voimakkain ase. Siten me näemme, että Jumalan profeetallinen Sana ja historian todistus pitävät yhtä (kuten ne aina pitävät) ja tuomitsevat Jesuiittajärjestön.
Johtopäätös
Tämän lyhyen kirjoituksen tarkoitus on olla dokumentoitu yleiskatsaus, tämän synkän ja saatanallisen järjestön suppea paljastus. Se lähetetään eteenpäin rukouksin, että se valistaisi monia. Pastorien täytyy varoittaa laumojaan evankeliumin ja Kristuksen seurakunnan vihollisista (Apt. 20:28-31). Kristittyjen täytyy olla varuillaan, koetellen henget (1. Joh. 4:1), koetellen kaiken kuulemansa Jumalan Sanalla ja tutkien niiden valtakirjat, jotka sanovat olevansa Kristuksen, tai jotka sanovat olevansa hänen apostolejaan (Ilm. 2:2), eivätkä ole. Tällä en tahdo sanoa, että jokainen esiintuleva väärä opettaja olisi Jesuiitta! Olemme tavanneet muutamia, jotka näyttävät ajattelevan siten ja he saavat aikaan enemmän vahinkoa kuin hyvää villeillä ja perustelemattomilla syytöksillä. Kristittyjen täytyy kuitenkin olla tietoisia isommasta kuvasta: että joukkoja on työssä pahan “tämän maailman jumalan” ohjauksessa (2. Kor. 4:4) käyden sotaa Kristuksen seurakuntaa ja aitoa evankeliumia vastaan, että roomalaiskatolisuus, “porttojen Äiti” (Ilm. 17:5), on aina ollut seurakunnan ja evankeliumin suurin vihollinen ja että jesuiitat ovat siksi Saatanan päämäärien keskipisteessä, sillä he hallitsevat paavillista järjestelmää. Todistusaineisto puhuu puolestaan: kristityt ottakoot vaarin. Ja astukoon jokainen uskova, uskon kautta kaikkivaltiaaseen Herraansa, eteenpäin hänen palveluksessaan tietäen varmasti, että päivä on tulossa, jolloin kaikki Herran Kristuksen ja hänen seurakuntansa viholliset kohtaavat hänen vihansa ja silloin: “kuka voi kestää?” (Ilm. 6:17). Silloin kaikki hänen vihollisensa heitetään tuliseen järveen; kaikki “velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät” (jesuiitat ovat olleet ja ovat syyllisiä kaikkiin näihin synteihin) suljetaan ikuisesti ulos Herran läsnäolosta (Ilm. 22:15).
----------------------------------------------
LÄHDEVIITTEET
[1] The Secret History of the Jesuits, by Edmond Paris, pgs.7,8.Chick Publications. Translated from the French 1975.
[2] Lives of the Saints, by Alban Butler, Vol. XII, article “St. Francis Xavier”, December 3, pg.603.Quoted in Footprints of the Jesuits, by R.W. Thompson, pg.41.1894.
[3] Occult Theocracy, by Lady Queenborough, pg.311.The Christian Book Club of America.Reprinted 1980.
[4] Footprints of the Jesuits, by R.W. Thompson, pgs.42-48.1894.
[5] The Secret History of the Jesuits, pg.24.
[6] The Secret History of the Jesuits, pgs.21,22.
[7] Les Jesuites, by J. Huber, pgs.71,73.Sandoz et Fischbacher, Paris, 1875.Quoted in The Secret History of the Jesuits, pg.26.
[8] Footprints of the Jesuits, pg.51.
[9] Footprints of the Jesuits, pgs.57-59.
[10] Fourteen Years a Jesuit, by Count Paul von Hoensbroech, Vol.1, pg.117, and Vol.2, pg.320. Footprints of the Jesuits, pg.61.
[11] The Code of Canon Law, Canons 959 and 989.See also the Council of Trent, 14th Session, “Doctrine on the Sacrament of Penance.”
[12] Les Jesuites, by H. Boehmer, pg.238.Armand Colin, Paris, 1910.Quoted in The Secret History of the Jesuits, pg.65.
[13] The Secret History of the Jesuits, pg.65.
[14] Fourteen Years a Jesuit, pgs.301-319.
[15] Fourteen Years a Jesuit, pgs.327,328.
[16] The English Spanish Pilgrime, or, A new Discovery of Spanish Popery, and Jesuitical Stratagems, by James Wadsworth (ex-Jesuit), pg.77.Printed at London by T. Cotes.Second Edition, 1630.
[17] The Memoires of Mr. James Wadsworth, a Jesuit that Recanted, pg.62.Printed by Henry Hills for Henry Brome, London, 1679.
[18] The Secret History of the Jesuits, pg. 29.
[19] Jesuit Plots from Elizabethan to Modern Times, by Albert Close, pg.157.The Protestant Truth Society.
[20] Footprints of the Jesuits, pgs.132-141; and The Secret History of the Jesuits, pgs.42,43.
[21] Jesuit Plots from Elizabethan to Modern Times, pgs.65-73,88-95.
[22] Jesuit Plots from Elizabethan to Modern Times, pgs.104,105.
[23] Jesuit Plots from Elizabethan to Modern Times, pgs.136-143.
[24] Jesuit Plots from Elizabethan to Modern Times, pgs.143-145.
[25] Jesuit Plots from Elizabethan to Modern Times, pg.149.
[26] The Memoires of Mr. James Wadsworth, a Jesuit that Recanted, pgs.3-8.
[27] Jesuit Plots from Elizabethan to Modern Times, pgs.160,161.
[28] Footprints of the Jesuits, pg.222.
[29] The Secret History of the Jesuits, pgs.68-70.
[30] The Secret History of the Jesuits, pgs.70,71.
[31] Jesuit Plots from Elizabethan to Modern Times, pgs.18,19.
[32] Fifty Years in the Church of Rome, by Charles Chiniquy, pg.512.The Protestant Literature Depository, 1886.
[33] Rome’s Responsibility for the Assassination of Abraham Lincoln, by Thomas M. Harris.Williams Publishing Company, 1897.Also The Suppressed Truth about the Assassination of Abraham Lincoln, by Burke McCarty.
[34] The Secret History of the Jesuits, pgs.116-122.
[35] Jesuit Plots from Elizabethan to Modern Times, pgs.52-64.
[36] The Vatican Against Europe, by Edmond Paris.The Wickliffe Press, 1988.Also Convert or Die! by Edmond Paris.Chick Publications.And The Secret History of the Jesuits, by Paris, pgs.143-154.
[37] The Secret History of the Jesuits, pgs.164,167,168.
[38] The Vatican Moscow Washington Alliance, by Avro Manhattan, pgs.268,269.Chick Publications, 1982.
[39] The Vatican Moscow Washington Alliance, pg.323.
[40] Time, December 10, 1990.
[41] The Secret History of the Jesuits, pgs.29,30.
Shaun Willcock is a minister of the Gospel. He lives in South Africa and runs Bible Based Ministries. For other pamphlets (which may be downloaded and printed), as well as details about his books, audio messages, news articles, etc., please visit the Bible Based Ministries website, or write to the address below. If you would like to be on Bible Based Ministries’ electronic mailing list, please send your details.
Tällä hetkellä (19.1.2008 lähtien) titteliä pitää Adolfo Nicolás Pachón. Sanotaan että hänellä on todellinen valta Vatikaanissa.(?)
Eräs lainaus:
"Jesuiitat on sotilaallinen, ei uskonnollinen, organisaatio. Heidän johtajansa on armeijan kenraali, ei pelkkä apotti isä luostarista. Tämän organisaation tavoite on: VALTA. Hirmuvalta äärimmäisessä merkityksessään. Absoluuttinen valta, universaali valta, valta kontrolloida koko maailmaa yhden miehen tahdosta. Jesuiittalaisuus on hirmuvalloista absoluuttisin: ja samalla suurin ja mahtavin väärinkäyttö..."
Tässä viime vuoden kesäkuussa kuolleen pastori David J. Meyerin pojan Samuel David Meyerin profeetallista sananjulistusta ja ajankohtaisten tapahtumien kertausta tammikuun 2011 uutiskirjeessä.
Last Trumpet Newsletter
Volume XXX, Issue I, January 2011
Last Trumpet Ministries, PO Box 806, Beaver Dam, WI 53916
Kutsu valvomaan ja rukoilemaan! (The Call To Watch And Pray!)
”Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska, ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet, ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana. Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta.”
Efesolaiskirje 6:13-18
”Katso, minä tulen niinkuin varas; autuas se, joka valvoo ja pitää vaatteistansa vaarin, ettei hän kulkisi alastomana eikä hänen häpeätänsä nähtäisi!”
Ilmestyskirja 16:15
”Mutta siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa, eikä myöskään Poika, vaan ainoastaan Isä. Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee. On niinkuin muille maille matkustaneen miehen: kun hän jätti talonsa ja antoi palvelijoilleen vallan, kullekin oman tehtävänsä, käski hän myös ovenvartijan valvoa. Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee, iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla, ettei hän, äkkiarvaamatta tullessaan, tapaisi teitä nukkumasta. Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa.”
Markus 13:32-37
”Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta niinkuin paula; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat. Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä.”
Luukas 21:34-36
Tässä LTN:n numerossa, me jälleen kerran tarkastelemme näiden viimeisten päivien ajankohtaisia tapahtumia kun me tottelemme Vapahtajamme käskyä ”valvokaa ja rukoilkaa”. Minä kirjoitan tätä uutiskirjettä täydellä tietämyksellä siitä, että monet tulevat hylkäämään sen, koska tutkimusaineisto on usein niin epämukavaa käsiteltäväksi. Silti, meitä kehotetaan useita kertoja Raamatussa ”valvomaan”, ja me noudatamme tuota käskyä keskittämällä huomiomme siihen, mitä on tapahtumassa maailmassa, tarkkaillen merkkejä, etsien profetian täyttymystä, ja vertaillen kaikkea mitä me näemme ja opimme Jumalan pyhiin kirjoituksiin. Tämän uutiskirjeen tarkoitus on aina ollut rohkaista kristittyjä ja ei-uskovia avaamaan heidän hengelliset silmänsä totuudelle, jotta he voivat nähdä mitä on tapahtumassa kaikkialla heidän ympärillään.
Valitettavasti, me elämme aikajaksossa missä useimmat ihmiset mieluummin pakenevat totuutta kuin kohtaavat sitä. Minä olen jutellut lukuisten ihmisten kanssa, jotka sanovat, etteivät he enää katsele uutisia tai lue sanomalehteä, koska he pitävät sitä liian masentavana. Tämä koskee sen kaltaisia ihmisiä, jotka vihaavat tätä uutiskirjettä. Kuitenkin, jos sinä olet kristitty, minä pyydän sinua rukouksentäyteisesti tarkastelemaan sisältöä. Etkö pitäisikin parempana tietää mitä on tapahtumassa, pikemmin kuin olla tietämätön maailman nykytapahtumista ja tulla yllätetyksi vastustajan taholta?
Valvomisen lisäksi, Raamattuun usein sisältyy kehotus rukoilla. Jos sinä ainoastaan valvot, tämän elämän huolet, vaikeudet tässä maailmassa, hengellinen pimeys, valheet, turmellus, petos, ja pahuus korkeissa viroissa voi repiä sieluasi ja kaataa sinut epätoivon partaalle. Me tarvitsemme rukousta herättääksemme meidän henkemme ja tuodaksemme meille lohtua, rauhaa, ja selittämätöntä iloa. Kyllä, me voimme olla onnellisia Herrassa vaikkakin me näemme maailman sortuvan ympärillämme.
Me palvelemme mahtavaa Jumalaa, joka rakastaa meitä ja suojelee meitä ja toimittaa meidän tarpeemme jos me vain opimme luottamaan Häneen. Jos sinä et ole vielä katunut syntejäsi ja luovuttanut sydäntäsi Jumalalle, minä rohkaisen sinua tekemään niin nyt. Hän tulee siunaamaan sinua mahtavasti, ja kun sinä kasvat meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tietämyksessä, sinun elämäsi ei tule koskaan olemaan samaa.
Amerikkalaisen arvokkuuden ryöstö! (The Theft Of American Dignity!)
Kun minä palaan ajatuksissani kesään 1997, minä muistan ensimmäisen kerran kun minä lensin lentokoneessa. Se oli mutkatonta aikaa kun kaikki mitä sinun täytyi tehdä läpäistäksesi turvatarkastuksen oli tyhjentää taskusi ja kävellä läpi metallinpaljastimen. Lähtien 9/11 -iskuista vuonna 2001, Kotimaan turvallisuusvirasto (Department of Homeland Security) ja sen osasto, tunnettu nimellä Yhdysvaltain Liikenneturvallisuushallinto (Transportation Security Administration tai TSA), on työskennellyt tauotta saadakseen lentomatkustamisen niin kurjaksi kuin he suinkin pystyvät Amerikan kansalaisia varten. Nyt, jos sinä haluat läpäistä turvatarkastuksen, sinun täytyy riisua kenkäsi, poistaa vyösi, ottaa sylimikrosi pois laukustasi, varmistaa että kaikki saippuasi, geelisi, ja nesteesi ovat pikkuruisissa pulloissa sijoitettuina yhden kvartin (1/4 gallonaa = 0,95 litraa) vetoketjulaukkuun (zip-top bag), ja alistua tarkkaan ja tunkeilevaan ruumiintarkastukseen (pat-down) tai skannaukseen eli läpivalaisuun. Jokaista amerikkalaista pidetään nyt potentiaalisena terroristina TSA:n taholta, ja johtuen tuosta, kaikkea heistä tutkistellaan huolellisesti, käsittäen heidän kehonsa.
TSA käyttää nykyään kokovartalokuvapaljastimia useilla lentokentillä Yhdysvalloissa. Kokovartaloskannerit näkevät vaatetuksen läpi ja toimittavat TSA-tarkastajien kanssa mustavalkoisen valokuvan matkustajan alastomasta ruumiista, käsittäen matkustajan intiimialueet. Monet ihmiset näkevät tämän invaasiona yksityisyyteen, ja myöskin on olemassa suurta huolta matala-asteisen säteilyn, jota skannerit lähettävät, suhteen.
Jos matkustajan täytyisi kieltäytyä kokovartaloskannauksesta, ainoa muu vaihtoehto joka hänellä (he or she) olisi, on antautua tunkeilevaan ruumiintarkastukseen TSA-tarkastajan taholta. TSA viittaa tähän käytäntöön ”parannettuna ruumiintarkastuksena (enhanced pat-down)”, ja se käsittää ihmisten koskettelun alueilla, jotka tavallisesti olisivat perusteina seksuaalisen väkivallan syytöksille. Saadakseen asiat pahemmiksi, on raportoitu, että TSA-tarkastajat eivät vaihda käsineitään tarkastusten välillä ja sen tähden panevat matkustajat vaaraan koskien bakteeritartuntoja. Patrick Schlievert, mikrobiologian ja immunologian professori Minnesotan yliopiston lääketieteellisellä laitoksella (University of Minnesota Medical School), totesi, ”Kun sinä koskettelet ihmisiä, sinä alat kerätä heidän organismeja. Tuo saattaisi olla ok, jos sinä käytät käsineitä, mutta entäpä kaikki muut ihmiset joita sinä koskettelet siitä eteenpäin?” (2)
TSA-päällikkö John Pistole on tehnyt hyvin selväksi sen, että jokainen matkustaja alistetaan joko kokovartaloskannereihin tai tunkeileviin ruumiintarkastuksiin. ”Minä näen lentämisen etuoikeutena joka on julkisen turvallisuuden asia. Matkustajilla on luku vaihtoehdoista kun he käyvät läpi tarkastuksen. Mutta tärkein asia on, että jos joku päättää, ettei halua mennä tarkastukseen, niin heillä ei ole oikeutta nousta tuohon koneeseen”, sanoi Pistole haastattelussa Christian Science Monitor’in kanssa. (3) Kun kysyttiin mahdollisuudesta vapauttaa isoäidit, hän totesi, ”Minä toivon, ettei kukaan isoäiti koskaan olisi itsemurhapommittaja. Maailmassa on ollut kaksi 64-vuotiasta ihmistä jotka ovat tehneet itsemurhaiskuja. Se mistä olen huolestunut, on se, että terroristit menevät ulos ja värväävät jonkun, joka on 65-vuotias, joten mihin sinä vedät rajan?” (4)
Uusi ruumiintarkastuskäytäntö on nöyryyttänyt monia matkaajia. Yksi sellainen esimerkki on Thomas D. Sawyer Lansing’ista, Michiganin osavaltiosta. Sawyer on virtsarakonsyövästä selviytynyt, joka nyt käyttää virtsa-avannepussia (urostomy bag), joka kerää hänen virtsaansa aukosta hänen vatsassaan. Oltuaan alistettuna ruumiintarkastukselle TSA-viranomaisten toimesta, Hra. Sawyer yritti varoittaa heitä hänen lääketieteellisestä tilastaan. Kuvaillessaan ruumiintarkastustapahtumaa, Hra. Sawyer lausui, ”Yksi agentti katseli kun toinen käytti kämmentään edetäkseen hitaasti alas rintakehääni. Minä yritin varoittaa häntä, että hän osuisi pussiin ja rikkoisi sinetin pussini päällä, mutta hän oli välittämättä minusta. Aivan oikein, nestelukko rikottiin ja virtsaa alkoi tippua alas paidalleni ja jalkoihini ja housunlahkeisiini.” TSA-viranomaiset eivät koskaan pyytäneet anteeksi, ja Hra. Sawyer pakotettiin kävelemään läpi lentokentän likomärkänä omasta virtsastaan. Sawyer totesi myöhemmin, ”Minä olen totaalisesti tyrmistynyt tosiasialla että agenteilla, jotka suorittavat näitä ruumiintarkastuksia, on niin vähän huolta ihmisistä lääketieteellisten tilojensa kanssa.” (5)
Joten mitä voisi tapahtua matkustajalle jos hänen pitäisi astua tarkastusviivalle ja sitten myöhemmin kieltäytyy läpikäymään joko kokovartaloskannauksen tai ruumiintarkastuksen? ABC News raportoi, että elokuun 20. päivästä 2009 lähtien, TSA:lla on ollut valtuudet sakottaa matkustajia 11,000 dollariin saakka tarkastuksesta kieltäytymisestä. (6) Vaikka TSA:n ei ole tarvinnut vielä kerätä yhtään sakkoja, he ovat uhanneet tehdä niin joutuessaan tekemisiin yhteistyöhaluttomien matkustajien kanssa. Eräs sellainen uhkaus annettiin TSA-viranomaisen taholta matkustajalle nimeltä John Tyner, joka on nyt kuuluisa hänen tarkastuskoettelemuksensa videopostituksesta YouTube’lla. (7)
Minä epäilen että uusilla turvatarkastusmenetelmillä on vähemmän tekemistä turvallisuuden kanssa ja enemmän tekemistä väestön demoralisoimisen ja kontrolloimisen kanssa. He haluavat paimentaa meitä kauttaaltaan, kuten avutonta karjaa, samalla kun me alistumme heidän tahtoonsa ja noudatamme heidän jokaista käskyä huolimatta siitä kuinka kohtuuton se on. Se on ollut trendinä 9/11 -iskuista saakka riisua vähitellen meidän oikeutemme. Me alamme nyt nähdä tuloksia tästä asteittaisesta prosessista lähtien meistä Yhdysvalloissa, jotka nautimme paljon harvemmista vapauksista kuin meillä oli syyskuun 10. päivänä 2001. Kyllä, ne olivat mutkattomampia aikoja kun ei USA:n Patriot Act -lakeja, eikä Kotimaan turvallisuusvirastoa ollut olemassa ja sinun isoäitiäsi ei pidetty potentiaalisena terroristina.
Lopunaikojen taloudellinen ahdinko! (End Times Economic Plight!)
Kun päivät, viikot, kuukaudet, ja nyt vuodet edelleen raksuttavat, Barack Obama ja hänen vanhat kaverinsa edelleen vakuuttavat että meidän taloutemme on elpymässä. Lokakuussa 2010, Yhdysvaltoihin syntyi 172,000 uutta työpaikkaa, ja pääotsikot halki kansakunnan olivat yhtäkkiä riemuitsevia ja optimistisia. Uutisjutut jättivät vaikutelman, että ehkäpä talous oli lopulta päässyt pahimman yli ja elpyminen oli saavuttamassa momentuminsa. Sitten marraskuu tuli kuvaan.
Tapahtumien tainnuttavassa suunnanmuutoksessa, Yhdysvaltoihin syntyi vain 39,000 työpaikkaa marraskuussa 2010. Perustuen positiivisiin raportteihin edelliseltä kuulta, ekonomistit olivat ennustaneet lisäykseksi 150,000 työpaikkaa. Virallinen työttömyysaste makaa nyt 9,8%:ssa 15,1 miljoonan amerikkalaisen ollessa työttömänä työnhakijana. Paul Dales’illa, yhdysvaltalaisella Capital Economics’in ekonomistilla, oli tämä sanottavanaan, ”USA:n marraskuun työllisyysraportti on tuskallinen todellisuuden tarkistus niille, jotka toivoivat että mielekäs kiihtyvyys taloudellisessa aktiviteetissa oli käynnissä. Totuus on, että talous ei ole menossa minnekään aikana, jolloin yritykset eivät ole halukkaita edistämään työvoiman palkkausta.” (8) Associated Press’in raportin mukaan, Yhdysvaltoihin täytyy syntyä ainakin 120,000 työpaikkaa joka kuukausi vain estääkseen työttömyyden nousun. (9) Niin monien miljoonien ihmisten ollessa ilman työtä, se vaatii vain maalaisjärkeä tajuta että jopa kasvavan talouden sisällä, se veisi useita vuosia työttömyydeltä perääntyä taantumaa edeltäville tasoille. Kuitenkin, huolimatta niin kutsutusta elpymisestä, työttömyysaste ei ole pudonnut. Itse asiassa, virallinen työttömyysaste Yhdysvalloissa on ollut yli yhdeksän prosenttia ennätykselliset yhdeksäntoista kuukautta. (10)
Jopa Keskuspankin (Federal Reserve) puheenjohtaja Ben Bernanke odottaa työttömyysasteen pysyvän korkeana pitkän aikajakson verran. ”Huippukohdan ja viime vuoden lopun välisenä aikana, me kadotimme 8,5 miljoonaa työpaikkaa. Me olemme tähän asti saaneet niistä takaisin noin miljoonan. Ja tuo luku ei edes tee selkoa niistä uusista ihmisistä, jotka ovat tulleet sisälle työvoimaan. Tahdilla mitä me kuljemme, se voisi olla neljä, viisi vuotta ennen kuin me olemme normaalimmalla työttömyystasolla”, sanoi Bernanke haastattelussa CBS News’in ohjelmassa, ”60 Minutes”. (11)
Ellei Kongressi toimi pian estääkseen sitä, miljoonat ihmiset tulevat menettämään heidän työttömyysetunsa tulevina kuukausina. Pohtien sitä että siellä ei ole tarpeeksi työpaikkoja kaikille riitettäväksi ja että monet ihmiset voivat pian jäädä ilman tuloja, me tulemme todennäköisesti näkemään lisäystä tapauksissa koskien aikuisten lasten muuttoa takaisin heidän vanhempiensa luokse, moninkertaistuvaa perheiden kotien jakamista, yhtämittaista kasvua riippuvuudessa ruokakuponkeihin, ja jopa kodittomuutta. Carol Hardison, Kriisiapu-ministeriön (Crisis Assistance Ministry) toiminnanjohtaja Charlotte’ssa, Pohjois-Carolinan osavaltiossa, totesi, ”Meillä tulee olemaan uusi keskustelu ihmisten kanssa, jotka yhä kärsivät, mahdollisista voimakkaasti vaikuttavista muutoksista joita heidän täytyy tehdä pysyäkseen poissa kodittomien turvapaikoista.” (12)
Työttömyys ei ole ainoa asia joka vaivaa Yhdysvaltojen taloutta. Asuntomarkkinat pysyvät heikkoina, ruoan hinta on nousemassa, ja useat amerikkalaiset ovat korviaan myöten veloissa. Itse asiassa, lähes neljäkymmentä prosenttia eläkkeellä olevista amerikkalaisista, joita tutkittiin CNBC-kanavan toimesta, sanoi, että he ovat kartuttaneet luottokorttivelkaansa eläkevuosiensa aikana ja myönsivät, etteivät he aio maksaa pois velkaansa ennen kuolemista. Neil Ellington’ia, varatoimitusjohtajaa CESI Debt Solutions’issa, lainattiin sanomalla, ”Päivien lopussa, jotkut tietyn ikäiset ihmiset sanovat, ’Minulle on pelissä liian myöhäistä tehdä mitään sen suhteen. Minä en voi voittaa. Joten minä aion vain lopettaa pelin pelaamisen.’” (13)
Nämä ovat hämmästyttäviä ja shokeeraavia aikoja joita me elämme. Vuosien ajan meidän amerikkalainen rahamme on arkikielessä tunnettu ”kaikkivaltiaana dollarina”. Silti, Bloomberg News raportoi marraskuussa 2010, että USA:n dollarista saattaa pian tulla maailman heikoin valuutta. Tohru Sasaki, Japanin valuuttakurssitutkimuksen johtaja (head of Japanese rates and foreign exchange research) JPMorgan & Chase -sijoituspalveluyrityksessä, totesi, ”USA:lla on maailman suurin käyttötili-alijäämä, mutta se pitää ohjauskorkonsa käytännössä nollassa. Dollari ei voi välttää asemaa heikoimpana valuuttana.” (14) Se varmastikin näyttää tuolta perustuen uutisraportteihin, joita me olemme nähneet viimeisten muutamien kuukausien aikana, että Yhdysvallat on laskusuunnassa.
Kun me pohdimme meidän amerikkalaisen taloutemme tilaa, on helppo olla stressaantunut, huolestunut, tai vihainen, kun me kamppailemme selviytyäksemme. Itse asiassa, äskettäinen ABC News/Yahoo mielipidekysely havaitsi että 85 prosenttia vastaajista oli vihaisia talouden tilan suhteen. (15) Mutta kuten minun isälläni oli tapana sanoa, ”Tämä maailma ei ole reilu. Ei ole olemassa mitään rehellisesti pelaavaa alaa ("This world isn't fair. There is no level playing field.").” Kuitenkin, on olemassa moninaisia siunauksia varastossa niitä varten, jotka rakastavat ja tottelevat Jumalaa. Sillä kuten Jeesus saarnasi vuorisaarnassaan, Matteuksen luvussa 5, ”Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen. Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä. Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan.” Me palvelemme mahtavaa Jumalaa joka voi lähettää mannaa Taivaasta, toimittaa loputtoman jauho- ja öljyvaraston, tai ruokkia suuren joukon viidellä ohraleivällä ja kahdella pienellä kalalla. Jumala on luvannut huolehtia meistä, ja minä uskon että Hän tekee niin.
Noituus – onko se todellista vai uskottelua? (Witchcraft - Is It Real Or Make Believe?)
Me elämme ajassa jolloin noituus ja pakanausko tunkeutuvat läpi maailman kulttuuriin. Pakanauskomukset ja filosofiat ovat löytäneet tiensä kirjoihin, televisio-ohjelmiin, elokuviin, ja päivittäisiin ihmisten elämiin ympäri maailman. Yksi sellainen esimerkki voidaan löytää viikonpäivistä. Joka ainut viikonpäivä englanninkielessä nimetään väärän jumalan tai jumalattaren mukaan. Sunday (sunnuntai) nimettiin auringonjumalan (sun god) mukaan. Monday (maanantai) nimettiin kuujumalattaren (moon goddess) mukaan. Tuesday (tiistai) nimettiin germaanisen jumalan Teiwaz (Tiw vanhassa englannissa, tai Tyr muinaisnorjassa) mukaan. Wednesday (keskiviikko) nimettiin englantilaisen jumalan Woden’in (tai Odin’in muinaisnorjassa) mukaan. Thursday (torstai) nimettiin muinaisnorjalaisen jumalan Thor’in mukaan. Friday nimettiin Frigg-jumalattaren mukaan. Viimeiseksi, Saturday (lauantai) nimettiin muinaisen roomalaisen jumalan Saturn’in mukaan.
Tarkastelemalla meidän viikonpäiviemme nimien alkuperää, niin ei ole yllättävää että pakanavaikutus löydetään kaikkialla pop-kulttuurissa yhtälailla. Minä muistan lukeneeni juonen yhteenvetoa elokuvasta ”Avatar” kun se ensi kerran julkaistiin. Filmin kuvauksessa, mainittiin että tarunomaisen planeetta Pandoran asukkaat palvovat ”äitijumalatarta”. James Cameron’illa ilmeisesti on perehtyneisyystaso pakanauskosta, koska äitijumalatar-palvonnan käsite on puhdasta noituutta.
Tietenkin, muutamat pop-kulttuurin ikonit ovat tehneet enemmän kasvattamaan tietoisuutta noituudesta kuin Harry Potter -toimilupa. Monet ihmiset, sisältäen kristittyjä, väittävät että se on vain fantasiaa, ja että ei ole mitään väärää näiden kirjojen lukemisessa tai elokuvien katselemisessa. Kuitenkin, Raamattu tekee sen hyvin selväksi että Jumala vihaa noituutta. Mikä tahansa joka yrittää panna noituuden esille positiivisessa valossa on vastakohta Jumalan Sanalle. Esittelemällä noituus lapsi-ystävällisenä fantasiana ei saa Jumalan vihaa yhtään vähemmäksi.
Silti monet kristityt eivät pysty ilmeisesti saamaan tarpeekseen Harry Potter’ista, ja teologi nimeltään Tri. Stephen Holmes on jopa mennyt niin pitkälle kuin väittäessään että Harry Potter pitäisi nähdä ”Kristuksen kaltaisena”. Tri. Holmes on tehnyt väitteen, ”Käyttäytyminen jota suositellaan Potter -kirjoissa, on täysin kristillistä.” Holmes lisäksi lausui, ”JK Rowling ei sano ihmisille ’sinun pitäisi olla noita’. Hän yrittää kuvitella maailmaa missä taikuus ja noituus ovat todellisuutta ja tuo on tärkeä ero.” (16) Ei ole välttämätöntä kuvitella maailmaa missä noituus on todellisuutta. Se on jo todellisuutta ja on ollut sitä tuhansien vuosien ajan.
Esimerkkejä noituudesta ja pakanauskosta voidaan helposti löytää kaikkialta maailmassa. Itse asiassa, Venäjällä on enemmän ”okkulttisia parantajia” kuin lääketieteen tohtoreita. (17) Hiljattaisessa ilmastonmuutoskonferenssissa Cancun’issa, Meksikossa, asioiden käsittelyt avattiin naisen nimeltään, Christiana Figures, toimesta, joka rukoili muinaista pakanajumalatarta, tunnettu nimellä Ixchel. (18) Äskettäisen uutisjutun mukaan, vangeille Yhdistyneessä Kuningaskunnassa (Britannia) tullaan nyt antamaan neljä päivää poissaolovapaata per vuosi juhlistaakseen heidän pakanajuhlapäiviään. Vankeinhoitolaitoksille on myös kerrottu että niiden täytyy valmistaa erikoisruokaa pakanavangeilleen jos heidän edellytetään juhlivan kunnolla tottumuksiaan. (19) Kyllä, noituus on todellista; se on myös vaarallista, ja kristittyinä meidän pitäisi seurata raamatullista kehotusta pidättyä kaikesta pahuuden ilmenemismuodosta.
Tieteiskirjallisuutta, ilman tarua! (Science Fiction, Minus The Fiction!)
Minun isälläni oli tapana sanoa, että jos Frankenstein olisi todellinen henkilö ja elossaoleva tänä päivänä, niin he palkitsivat hänet Nobelin palkinnolla. Tuo tuntuukin hyvin terävältä huomautukselta kun me tarkastelemme joitakin projekteja, joita tiedemiehet työstävät näinä päivinä. Tutkijat John Hopkins -yliopistossa työstävät pilleriä joka voisi pysyvästi pyyhkiä pois muistoja. Nuo jotka ovat mukana tutkimuksessa sanovat, että se voisi olla tehokas hoitotapa ihmisille, jotka kärsivät sellaisista koettelemuksista kuin posttraumaattisesta stressistä tai muista tuskallisten muistojen tapauksista. Kate Farinholt, henkisen terveystuen ja informaatioryhmän, NAMI’n Marylandista, toiminnanjohtaja, oli melko kriittinen ajatuksesta. ”Poistamalla muistikuva ja sitten kaikki paha, joka on rakennettu tuolle, on hämmästyttävä idea ja minä voin nähdä kaikenlaisia mahdollisuuksia. Mutta muiston täydellinen tuhoaminen, olettaen että se on yksi muistikuva, on hieman pelottavaa. Kuinka sinä poistat muistikuvaa poistamatta samalla kokonaista osaa jonkun elämästä, ja onko se viisasta tehdä tuota, pohtien sitä että ihmiset kasvavat ja oppivat kokemuksistaan?” (20) Minä olen varma siitä, että on olemassa monia rikollisia entiteettejä jossakin, jotka vain ilahtuisivat päästessään käsiksi sellaiseen sopivaan ja kätevään aivopesutyökaluun.
Technology Review -lehden artikkeli, julkaistu MIT -yliopiston toimesta, on raportoinut että tutkijat bostonilaisessa Tufts -yliopistossa ovat nyt valmistaneet pienen istutettavan antennin nestemäisestä silkistä ja mikrorakenteisesta kullasta. Antennin on tarkoitus saada selville erityisiä proteiineja ja kemikaaleja kehossa ja sitten se lähettää langattomia hälytyksiä lääkäreille varoittamaan heitä taudin merkeistä. (21)
Kuten suurin osa teistä jo luultavasti tietää, minä olen selostanut käteisvapaiden maksujärjestelmien edistyksestä aikaisemmissa uutiskirjeissä. Minä olen jo kirjoittanut eri systeemeistä, joita kehitetään soveltamaan älypuhelimia rahasiirtoja varten. Nyt erästä systeemiä ollaan suunnittelemassa yhteishankkeen avulla AT&T:n, Verizon Wireless’in, ja T-Mobile’n kanssa. (22) Järjestelmä tunnetaan nimellä Isis, ja langattomat teknologiayhtiöt toivovat saavansa järjestelmän levitykseen noin puolessatoista vuodessa. Michael Abbott’illa, Isis-projektin vetäjällä, näyttää olevan suuria suunnitelmia ohjelmaa varten. ”Samalla kun mobiilimaksut tulevat olemaan tarjontamme ytimessä, se on vain alkua. Me aiomme luoda mobiililompakon joka lopulta eliminoi kuluttajien tarpeen kantaa käteistä rahaa, luotto- ja pankkikortteja, etukortteja, kuponkeja, lippuja ja kauttakulkulupia.” (23) On mielenkiintoista panna merkille että uutta järjestelmää kutsutaan nimellä Isis, joka on nimetty pakanajumalattaren mukaan muinaisesta egyptiläisestä mytologiasta. Isiksen uskottiin olevan egyptiläisen jumalan Horuksen äiti. Horuksella on myös siteitä meidän rahasysteemiin kun hänen (his) kaikkinäkevä silmänsä on huomiota herättävästi esitetty Yhdysvaltain yhden dollarin setelin takapuolella.
Amerikkalaisten heikkenevä terveys! (The Declining Health Of Americans!)
Yhdysvalloissa me usein kuulemme uusista läpimurroista lääketieteen tutkimuksessa. Silti, huolimatta kaikesta edistymisestä jota on koettu viime vuosisadan aikana, amerikkalaiset kohtaavat lisääntyvässä määrin terveysriskejä kaiken aikaa. Liikalihavuus, sydäntauti, syöpä, ja diabetes ovat kaikki laajalle levinneitä ja näyttävät tulevan pahemmiksi jokaisena kuluvana vuotena. Itse asiassa, hiljattaiset tutkimukset osoittavat että yli puolet amerikkalaisista tulee joko olemaan esidiabeetikkoja tai diabeetikkoja vuoteen 2020 mennessä. Arvioidun lääketieteellisen kustannuksen tätä murhetta varten odotetaan nousevan 500 miljardiin dollariin vuotta kohden. (24)
CNBC raportoi marraskuussa 2010, että 45 miljoonaa amerikkalaista, tai 20 prosenttia aikuisväestöstä, kärsi henkisestä sairaudesta vuonna 2009. (25) Äskettäinen hallinnon tutkimus havaitsi, että joka kymmenes lapsi oletettavasti kärsii ADHD:stä, tai tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöstä (attention deficit hyperactivity disorder). (26) Tietysti, diagnoosi henkisestä sairaudesta tai ADHD:stä tavallisesti jätetään lääkäreiden tutkittavaksi, ja niille, jotka kuuluvat lääketieteen ja psykiatrian ammattikuntaan. Monet potilaat eivät saata tosiasiassa kärsiä niistä häiriöistä, jotka heille on diagnosoitu. Valitettava lopputulos on, että miljoonille amerikkalaisille määrätään lääkkeitä. Nuo lääkemääräykset johtavat lääkealan yritysten suunnattomiin voittoihin samalla kun ne estävät kyvyn suurelta osalta amerikkalaista väestöä ajatella selkeästi. Joissakin tapauksissa, sivuvaikutukset lääkkeistä voivat olla pahempia kuin sairauden oireet. Minä muistan nähneeni hiljattaisen mainoksen antidepressanteista, joilla oli kauas ulottuva lista sivuvaikutuksista, sisältäen ”itsemurha-ajatukset” ja ”kuoleman”.
Ikään kuin amerikkalaiset eivät jo olisi tarpeeksi sairaita, Kalifornian osavaltio hyväksyi äskettäin torjunta-aineen käytön, joka oli aikaisemmin yhdistetty syöpään. Viranomaiset Kaliforniassa ovat vakuuttaneet että kemikaali, joka tunnetaan metyylijodidina (methyl iodide), on turvallista käyttää huolimatta siitä tosiasiasta, että se on myrkky. (27) John Krist, Venturan piirikunnan maatilaviraston toimitusjohtaja (CEO of the Ventura County Farm Bureau) totesi, ”Minä kunnioitan ihmisten huolia terveysriskin suhteen, mutta pelkästään tosiasia, että kemikaali on myrkyllinen, ei ole pääasia.” Noiden joukossa, jotka protestoivat metyylijodidin hyväksymistä, oli lakiasäätävän edustajakokouksen jäsen Bill Monning, jota lainattiin sanomalla, ”Minä luulen että on olemassa riittävää tieteellistä näyttöä sanomaan että tämä kemikaali on vaarallinen millä tahansa asteikolla.” Odotetaan että Kalifornian hedelmäntuottajat tulevat laajasti käyttämään kemikaalia mansikkaviljelyksillään. Valitettavasti, metyylijodidi on jo rekisteröity 47 osavaltiossa ja sitä käytetään tomaatti-, pippuri-, munakoiso-, ja muilla viljelyksillä. (28)
Kasvava Korean kriisi! (The Growing Korean Crisis!)
Marraskuun 23. päivänä 2010, Pohjois-Korea hyökkäsi Etelä-Koreaa vastaan mitä on kutsuttu aggressiivisimmaksi sotatoimeksi Korean niemimaalla 1950-luvulta lähtien. Sen jälkeen kun Etelä kieltäytyi ottamasta vaarin Pohjoisen varoituksista keskeyttää sotaharjoitukset lähellä kiisteltyjä vesialueita, Pohjois-Korea tulitti eteläkorealaista Yeonpyeong’in saarta, joka on kotina sotilastukikohdille ja pienelle siviiliväestölle. Hyökkäys johti neljän ihmisen kuolemaan; kahden siviilin ja kahden merisotilaan, ja se jätti kahdeksantoista ihmistä haavoittuneiksi. (29)
Etelä-Korea on ymmärrettävästi järkyttynyt ja on antanut useita uhkauksia sodasta Pohjoiselle. Etelän vasta nimitetty puolustusministeri, Kim Kwan-jin, lausui puheessa, ”Jos Pohjois-Korea suorittaa aseellisen provokaation meidän maaperäämme ja kansalaisia vastaan uudestaan, meidän täytyy kostaa välittömästi ja voimakkaasti kunnes he antautuvat täysin.” (30) Vastauksena, Pohjois-Korea on uhannut Etelää ydinsodalla. (31) Pohjois-Korealla on jo ydinaseita ja sen uskotaan rikastavan asekelpoista plutoniumia huippuunsa neljässä paikassa, The Daily Telegraph -lehden raportin mukaan. (32)
Lopulta, se suunta, johon tämä kriisi vie, voisi riippua Kiinan toimista. Kiina on Pohjois-Korean ainoa merkittävä liittolainen, ja ilman kiinalaisten apua, jota he saavat, Pohjois-Korea olisi todennäköisesti romahtanut aikoja sitten. Yhdysvallat on toivonut että Kiina nuhtelisi Pohjois-Koreaa viimeaikaisten iskujen vuoksi, mutta tähän asti Kiina on jatkanut tuen ilmaisuaan Pohjois-Korealle. Tämä tilanne on ollut melko tuskallinen USA:n yleisesikuntapäälliköiden puheenjohtajalle, amiraali Michael Mullen’ille. Haastattelussa The Los Angeles Times’in kanssa, Mullen totesi, ”Kiinalaisilla on suunnaton vaikutusvalta Pohjoisen suhteen, vaikutusvalta, jota ei mikään muu kansakunta maapallolla nauti. Ja silti, huolimatta jaetusta mielenkiinnosta vähentää jännitteitä, he näyttävät haluttomilta soveltaa sitä…. jopa sanaton hyväksyminen Pjongjangin röyhkeydestä jättää kaikki heidän naapurinsa kysymään, ’Mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi?’” (33) [Etelä-Korea järjesti viime joulukuussa ampumaharjoitukset kiistellyllä saarella, johon Pohjois-Korea aikaisemmin iski. Huolimatta Pohjoisen kovista puheista, se pidättäytyi vastatoimista. Osoittaa vain miten suuret panokset pelissä ovat ja Pohjois-Korea ei uskalla riskeerata olemassaoloaan. Suom. huom.]
Vaikka Jumalalla on jäännös ihmisiä, tukuittain syntiä ottaa paikkansa kaikkialla maapallolla 24 tuntia vuorokaudessa. Tässä on muutamia järkyttäviä esimerkkejä asioista, joita tapahtuu ympäri maailman. New Hampshiren osavaltiosta kotoisin oleva pariskunta veti heidän poikansa ulos lukiosta (high school) sen jälkeen kun hänelle annettiin tehtävä lukea kirja nimeltä ”Nickel and Dimed: On (Not) Getting By in America”. Kirjassa, kirjoittaja viittasi Jeesukseen Kristukseen ”viiniä kittaavana irtolaisena ja varhaiskypsänä sosialistina”. (34)
Life News raportoi marraskuussa 2010, että Yhdysvallat on abortoinut 53 miljoonaa vauvaa lähtien Roe Vs. Wade -oikeusjuttupäätöksestä vuonna 1973. (35) Tuon luvun täytyy näyttää melko ihanalta Ted Turner’ille, joka hiljattain kehotti maailmanjohtajia omaksumaan globaalin ”yksi lapsi perhettä kohden” -politiikan tarkoituksena ”pelastaa maapallon ympäristö”. (36) Huomautettakoon tässä, että kaksinaamainen Hra. Turner on viiden lapsen isä.
Kaksikymmentäyhdeksän prosenttia lapsista alle kahdeksantoista vuotta Yhdysvalloissa elää nykyään vanhempansa tai vanhempiensa kanssa, jotka ovat naimattomia tai eivät ole naimisissa. Tutkimus Pew Researh Center’in toimesta havaitsi, että 39% vastaajista uskoo, että avioliitto on käymässä vanhanaikaiseksi. (37)
Marraskuussa 2010, muslimit sytyttivät tuleen ainakin kymmenen taloa, jotka kuuluivat kristityille Egyptissä, huhujen jälkeen, jotka levisivät siitä, että kristityllä miehellä oli ollut suhde muslimitytön kanssa, Associated Press’in toimittaman raportin mukaan. (38) Jälleen kerran, Islamin todelliset värit näyttäytyvät, ja se ei taatusti ole rauhan uskonto. [Väkivallan teot eivät jääneet tähän, sillä uudenvuodenpäivänä 2011 itsemurhaiskussa Egyptin Alexandriassa autopommi räjähti koptikristittyjen kirkon edustalla ja tappoi ainakin 21 ihmistä. Suom. huom.]
Lopuksi, minä haluan rohkaista kaikkia teitä pysymään vahvoina uskossa. Todellisuus jonka me kohtaamme, on maailma, joka on käymässä aina vain kovemmaksi kristittyjen jäännökselle. Samalla kun monet ajankohtaisista tapahtumista, joita nykyään sattuu, ovat vaikeita kestettäviksi, me voimme lohduttautua tosiasiassa, että kaikki merkit, joita me näemme, osoittavat meidän Herramme ja Vapahtajamme pikaiseen paluuseen. Jatkakaamme valvomista ja rukoilemista ja katsomista ylös, sillä meidän ruumiinlunastuksemme on lähellä. Jos teillä on mitä tahansa rukouspyyntöjä, please älkää epäröikö lähettää niitä meidän suuntaan. Meidän esirukoilijatiimimme tulevat antamaan kullekin rukouspyynnölle yksilöllistä huomiota. Armo ja rauha olkoon yllänne Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä.
Samuel David Meyer
Suomentanut: Olli R. (“nokialainen”)
Lähdeluettelo
01. Associated Press, November 16, 2010, By Joan Lowy and Adam Goldman, Washington, D.C.
02. MSNBC, November 24, 2010, By Amanda Chan, http://today.msnbc.msn.com.
03. The Christian Science Monitor, November 26, 2010, By Dave Cook, Washington, D.C.
04. Ibid.
05. MSNBC, November 22, 2010, By Harriet Baskus, http://msnbc.msn.com.
06. ABC News, November 23, 2010, By Susanna Kim, http://abcnews.go.com.
07. Ibid.
08. Associated Press, December 3, 2010, By Jeannine Aversa, Washington, D.C.
09. Ibid.
10. Politics Daily, December 6, 2010, By Carla Baranauckas,http://politicsdaily.com.
11. Ibid.
12. Associated Press, December 1, 2010, By Tom Breen, http://associatedpress.com.
13. CNBC, November 16, 2010, By Cindy Perman, http://cnbc.com.
14. Bloomberg News, November 17, 2010, By Shigeki Nozawa, http://bloomberg.com.
15. The Christian Science Monitor, November 24, 2010, By Patrik Jonsson, Atlanta, GA.
16. The Telegraph, October 24, 2010, By Auslan Cramb, http://telegraph.co.uk.
17. RIA Novosti, January 11, 2010, By RIA Novosti, Moscow, Russia.
18. Washington Post, November 29, 2010, By Juliet Eilperin, http://washingtonpost.com.
19. The Daily Mail, December 7, 2010, By Jack Doyle, http://dailymail.co.uk.
20. Baltimore Sun, November 22, 2010, By Meredith Cohn, http://baltimoresun.com.
21. MIT Technology Review, August 18, 2010, By Jennifer Chu, http://technologyreview.com.
22. Fox News, November 30, 2010, By John R Quain, http://foxnews.com.
23. Daily Tech, November 16, 2010, By Shane McGlaun, http://dailytech.com.
24. Medical News Today, November 23, 2010, By Christian Nordqvist, http://medicalnewstoday.com.
25. Reuters News Service, November 18, 2010, By Julie Steenhuysen, Chicago, IL.
26. Associated Press, November 11, 2010, By Mike Stobbe, Atlanta, GA.
27. Associated Press, December 1, 2010, By Garance Burke, Fresno, CA.
28. Ibid.
29. Associated Press, November 24, 2010, By Hyung-Jin Kim and Kwang-Tae Kim, Incheon, South Korea.
30. Associated Press, December 4, 2010, By Kim Kwang-Tae, Seoul, South Korea.
31. Associated Press, December 13, 2010, By Hyung-Jin Kim, Seoul, South Korea.
32. The Daily Telegraph, December 14, 2010, By Peter Foster, http://telegraph.co.uk.
33. The Christian Science Monitor, December 9, 2010, By Tom A Peter, http://csmonitor.com.
34. Fox News, December 06, 2010, By Diane Macedo,http://foxnews.com.
35. Life News, November 26, 2010, By Steven Ertelt, http://lifenews.com.
36. The Globe And Mail, December 5, 2010, By Shawn McCarthy, http://theglobeandmail.com.
37. Associated Press, November 18, 2010, By Hope Yen, Washington, D.C.
38. Associated Press, November 16, 2010, By Salah Nasrawi, Cairo, Egypt.
Erikoishuomautus: Uusi kunnianosoitus-nettisivu pastori David J. Meyer’iä varten voidaan nyt ladata osoitteestahttp://pastormeyer.org.
Jos sinulla on kommentoitavaa tästä uutiskirjeestä tai haluaisit ehdottaa tulevaisuuden puheenaiheita, sinä voit lähettää emailia osoitteeseen editor@lasttrumpetnewsletter.org.
